HANNA KUUSISTO
SEIJA HACKMAN
LAPPEENRANTA. Kaupunkien ja sairaaloiden rahat eivät riitä juoksuun kallistuvan ruoan perässä. Lappeenrannan ruokapalvelujohtajan Elina Särmälän mukaan tilanne on hankala, koska talousarvio on jo lyöty lukkoon.
Ruokapalveluyksikkö tekee ruokaa muun muassa kaupungin kouluihin, päiväkoteihin ja henkilöstöravintoloihin.
– Kesken budjettikauden on todella vaikea muuttaa talousarvioita tai laskutushintaa. Niin kävi viime vuonna, jolloin elintarvikemäärärahat ylitettiin roimasti.
– Alkuvuotta katsoessa tilanne näyttää yhtä huolestuttavalta. Raaka-aineiden hinnankorotukset ovat olleet niin valtavan suuria, ettei niihin voitu varata tarpeeksi määrärahoja, Särmälä sanoo.
Särmälän mukaan ruokapalveluyksikkö tekee parhaillaan laskelmia siitä, mikä olisi määrärahojen korotustarve.
– Asia lähtee jatkokäsittelyyn. Ilman määrärahojen korotusta emme pärjää.
Lappeenrannassa ja Joutsenossa on karsittu huomattavasti erilaisten pyöryköiden ja pihvien määrää ruokalistoilta, mutta peruselintarvikkeiden käytössä karsinta ei näy.
– Tuotteita on vaikea karsia ja vaihtaa toisiin, sillä hinnat ovat korottuneet tasaisesti kaikissa tuoteryhmissä, Särmälä korostaa.
KOKO Etelä-Karjalan hankintayksikön alueella kilpailutetaan parhaillaan elintarvikkeiden toimittajia. Kilpailutus jatkuu kesäkuuhun saakka.
Särmälä ei kuitenkaan usko, että raaka-aineita saisi paljon halvemmalla kilpailutuksen jälkeen.
– Tavarantoimittajien on vaikeaa tehdä tarjousta, kun hinnat elävät jatkuvasti. Samaa viestiä ovat kertoneet myös tukkuliikkeet, Särmälä tarkentaa.
Raaka-aineiden hintojen nousu alkoi tasan vuosi sitten. Korotuksia tuli pitkin syksyä, vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta kaikissa tuoteryhmissä.
– Olen saanut ennakkovaroituksen, että vielä toukokuussa tulee yksi aalto. Maidon hinta nousee entisestään.
Ruokapalveluyksikkö valmistaa ruokaa perusraaka-aineista, joihin korotukset ovat kohdistuneet eniten.
Särmälän mielestä hinnat ovat nousseet pysyvästi.
– Uskon, että elintarvikkeiden hinnat jäävät tälle tasolle. Paluuta entiseen ei todennäköisesti ole.
Etelä-Karjalan keskussairaala joutuu kerjäämään sairaanhoitopiiriltä lisää ruokarahaa todennäköisesti marraskuussa.
– Pahaa pelkään, että raha ei riitä. Huhua korotuksista oli jo syksyllä, mutta ei näin suurista, sairaalan ravitsemuspäällikkö Pirjo-Liisa Pohjola sanoo.
Ruokabudjetin toteutumisesta saadaan osviittaa toukokuun puolivälissä, kun vuoden alun tiedot ynnätään.
– Hälytyskellot soivat elokuulla. Marraskuussa on hattu otettava kouraan, Pohjola ennakoi.
Keskussairaalan ruokalistoja ei kalliiden raaka-aineiden vuoksi ole rukattu, mutta jätteitä vältetään entistä tiukemmin.
– Tarkkuus on oikeastaan ainoa asia, missä ehkä vähän voi säästää. Ruoan laatua ei potilailta voi heikentää. Kaikki ravintoaineet on saatava ja sitten ovat vielä erikoisruokavaliot.
Ruokia on sairaalassa vaikea valmistaa satatarkasti oikeita määriä, sillä potilaiden määrä vaihtelee nopeastikin. Hankintasopimukset taas tehdään kahdeksi vuodeksi.
– Edullisia vaihtoehtoja aina haetaan, mutta se on niin, että mitä rasvaisempaa makkaraa, sitä halvempaa, Pohjola tiivistää.
Joissakin sairaaloissa on Pohjolan mukaan karsittu potilaiden iltapäiväkahveista. Etelä-Karjalassa kahvia ja pullaa vielä saa. Myös juhlapäivät näkyvät pienen erikoisherkun muodossa.
– Aika askeettiseksi menee muuten. Ruoka on sairaalassa tärkeä asia.
Pientä säästöä saisi Pohjolan mukaan vähentämällä lihan syöntiä. Nyt lihaa on tarjolla melkein joka päivä.
Pohjola muistuttaa kuitenkin, että kovakaan nuukailu ruoassa ei auta paljon. Raaka-aineet ovat vain pieni osa koko talon ruokahuoltoa.
– Palkat, tilat, tietojärjestelmät ja ravinto-ohjelmat. Kun niihin on menty, niiden mukaan eletään.