Leima, muovi ja viivakoodi

Kirja-arviointi on maakuntakirjaston arkea. Kirjasto tilaa parhaillaan syksyn lukupaketteja.

PETTERI VÄRTÖ

LAPPEENRANTA. Tatjana Kirppu leväyttää kannen auki. Muovittaja näyttää, millainen on hankala kirja muovittaa. Ikkunan takana ihmiset käyvät Lappeenrannan maakuntakirjastoon. Kirppu ei seuraa näiden kulkua, mutta jokainen sisään astuva lainaaja ottaa käsiinsä tämän työpöydän kautta lainaushyllyyn päätyvän niteen.

Kirppu on toinen maakuntakirjaston määräajaksi palkattu muovittaja. Määrä on liian pieni. Työvuoron aikana Kirppu ehtii muovittaa 50–80 uutta kirjaa. Korjattavat niteet odottavat toisella hyllyllä. Niitä kunnostetaan kesällä, jolloin uusia kirjoja tulee vähemmän. Korjaaminen on myös pölyistä ja sottaista, joten työt on pidettävä erillään.

LAINAUSTISKIN takana uusi ja vanha kirja kohtaavat. Valtakadulle antavassa huoneessa muovittajien käsistä lähtenyt kirja saa leiman sekä nimiösivulle että viimeiselle tekstisivulle. Maakuntakirjastoon tulee vuodessa 16 000 kirjaa, mustetta lyödään 32 000 leimaan. Leimaus on vanhahtava, mutta yhä käytettävä työvaihe.

Leiman jälkeen kirja on lainauskunnossa. Informaatikko Leena Priha tarkistaa vielä, että leiman lisäksi niteestä löytyvät luokittelu- ja muut tiedot. Sitten viivakoodi lukulaitteeseen ja kirja joko päätyy uutuushyllyyn tai siitä lähtee viesti varaajalle. Nide ei sitä tiedä, mutta tietokoneen käyttö on helpottanut tätä hommaa tuntuvasti.

Palautuskirja päätyy tiskiltä samaan huoneeseen. Inventointi on jatkuvaa. Kirjan kunto arvioidaan ja se joko palautuu takaisin lainattavaksi, menee korjattavaksi tai joutaa poistoihin. Hyllyssä lukee ”rajapyykki” harjoittelijan muistilappuna. Pyykiltä oikealle laitetut saavat uuden omistajan myyntihyllystä tai joutuvat paperinkeräykseen.

– Kirjoja poistetaan sama määrä kuin niitä tulee, muuten ne eivät mahdu mihinkään. Hyvällä onnella kirjalla on sata lainausta ennen kuin sen joutuu korjaamaan tai poistamaan, Priha kertoo. Joku kirja voi joutua korjattavaksi jo yhdestä lainauskerrasta. Syy on ennemmin huono materiaali kuin 22 500 lainaajan liian reippaat otteet.

KIRJAVARASTOSSA yllättää sen koko. Maakunnallista taltiointia tekeväksi se tuntuu pieneltä. Hissimatkan takana alakerrassa on 20 000 nidettä: eteläkarjalaisten lehtien vuosikertoja ja taltioitavia kirjoja. Varasto on viileä ja siellä käydään usein: osa huonokuntoisista kirjoista on varastossa säilössä, mutta myös lainattavissa.

– Varaston holvissa on kotiseutukokoelman arvokkaimmat kirjat. Yksi vanhimmista on 1700-luvulta ja sisältää käsinmaalattuja kuvia. Myös Hietamiesten romaanien käsikirjoituksia säilytetään täällä, Leena Priha sanoo käsi kahvalla. Holvin avain on nyt yläkerrassa, mutta uskotaan informaatikon sanaa ja palataan maan pinnalle.

HANKINTA- JA luettelointiosasto lukee ovessa. Sen takana on näkymä uuden pysäköintitalon työmaalle, lattialla taas pahvilaatikoita. Laatikoita tulee joka maanantai kahdeksan–yhdeksän ja niissä taas kymmeniä kirjoja. Keskitetysti ne niteet, jotka maakuntakirjaston eri osastoille ja Lappeenrannan lähikirjastoihin on päätetty tilata.

– Kirjojen tulo painottuu syksyyn, mutta niiden ilmestyminen on lisääntynyt myös perinteisesti hiljaisella kesäkaudella, osaston johtaja Lea Mentunen kertoo päätteen äärestä. Kukin osasto tekee tilauspäätökset itse, mutta Mentunen vie tilatun kirjan tiedot tietokantaan. Tilattu kirja on lainattavissa vasta sen ilmestyttyä.

Osaston pöydällä on kustantajien ensi syksyn kirjoja esitteleviä lehtisiä. Niitä plarataan parhaillaan, sillä syyskirjojen tilauspäätökset tehdään nyt. Leena Prihan mukaan kirjastovirkailijan ammattitaitoon kuuluu nähdä, mitä lainaajat haluavat lukea. Nolla kertaa lainattuja kirjoja on vahingossa tilattu, muttei montaa, Priha sanoo.

Mentusen kanssa työtä tekee kirjastovirkailija Mirja Liimatta. Liimatta huolehtii, että kaikkiin maakuntakirjastoon saapuviin kirjoihin tulee viivakooditarra. Liimatan työpisteen ääressä on loppuviikosta kolme kärryllistä uusia kirjoja. Siitä kirjakärryt työnnetään sitten muovittajien huoneeseen. Tatjana Kirpulle tulee taas lisää töitä.

Kuvateksti:

Tatjana Kirppu muovittaa kirjoja maakuntakirjaston Valtakadun sisääntulon vieressä. Huonosti liikkuvat kirjat inventoidaan poistoihin hyväkuntoisinakin. Jokainen kirja saa kaksi leimaa. Kokoelman helmet ovat varastoholvissa, jonka kahvaan Leena Priha nojaa.

Faktalaatikko:

MAAKUNTAKIRJASTO

Kirjaston kokoelmissa (2007) kaikkiaan 324 523 nimikettä, joista kirjoja 278 025.

Aineistohankintoja (2007) 19 276, joista kirjoja 16 115.

Aineistopoistoja (2007) 15 136.

Lainauskertoja (2007) 812 309.

Kirjastokorttia vähintään kerran käyttäneitä (2007) 22 507.

Aineistonhankintamäärärahat (2008) 405 000 euroa, josta kirjoihin 298 400 euroa.

Henkilökuntaa 46.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö