URPO LAANINEN
Lappeenrannan ja lähikuntien sosiaaliasiamies Outi Heinola ihmettelee, minne hänen asiakkaansa ovat joutuneet. Yhteydenottojen ja oikaisuvaatimusten määrä on pudonnut muutamassa vuodessa puoleen entisestä.
Sosiaaliasiamies Heinolaan otettiin viime vuonna yhteyttä 112 kertaa. Sosiaalitoimen asiakkaita on kuitenkin tuhansia.
– En usko, että sosiaalipalvelut ovat niin hyviä, ettei tarvitsisi ottaa yhteyttä. Ei Etelä-Karjalassa voida poiketa muusta Suomesta, jossa vastaavankokoisella alueella on jopa neljä kertaa enemmän yhteydenottoja.
Heinola sanoo, ettei hänellä ole vastausta asiakasmäärän vähenemiseen.
– Esimerkiksi voisi ottaa päihdehuollon. Vaikka sen resurssit ovat pienet, yksikään päihdehuollon asiakas ei ole ottanut minuun yhteyttä kahteen vuoteen. Myöskään vanhustenpalveluista ei ole valitettu. Ehkä vanhukset on hoidettu meillä hyvin.
Sosiaaliasiamies antaa vuosittain kertomuksensa kunnanhallituksille. Outi Heinola sanoo, että kertomuksen perusteella on vaikea tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska yhteydenottoja on niin vähän.
Imatran sosiaaliasiamiehen Rauni Mynttisen kokemukset ovat aika samanlaiset. Yhteydenotot ovat vähentyneet. Hän sai niitä viime vuonna 56.
– Ilmeisesti asiakkaat ovat ymmärtäneet entistä paremmin sosiaalityöntekijän päätökset, ja ehkä ne on osattu selittää paremmin.
Sekä Mynttinen että Heinola ovat sivutoimisia sosiaaliasiamiehiä. Heinola on avoterveydenhuollon sosiaalityöntekijä, jonka työajasta kolmasosa menee sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävien hoitamiseen.
Heinolalta ostavat asiamiehen palvelut myös Joutseno, Taipalsaari, Lemi, Savitaipale ja Suomenniemi.
Yhteydenotoista sosiaaliasiamieheen kolmasosa koski viime vuonna toimeentulotukiasioita. Eniten valittajat olivat tyytymättömiä pitkään käsittelyaikaan ja päätösten venymiseen.
– Tänä vuonna tilanne on parantunut, ja minulla on käsitys, että palvelut toimivat ja päätökset tehdään lain mukaisesti viikon sisällä.
Jotkut asiakkaat ovat valittaneet Heinolalle epäkohteliaasta käytöksestä. Joidenkin mielestä sosiaalityöntekijällä ei ollut aikaa kuunnella.
Outi Heinola korostaa, että sosiaalihuollon asiakas on asiantuntija omassa asiassaan. Nykyinen työkulttuuri on mennyt sellaiseksi, että sosiaalityöntekijä luottaa enemmän paperiin kuin kuuntelee asiakasta. Lain mukaan on kuitenkin ensisijaista, että asiakas tulee kuulluksi.
– Kohtaamistaitoa ei arvosteta tarpeeksi. Sosiaalityöntekijän ammattitaito näkyy parhaiten siinä, että hän tekee järkeviä päätöksiä ja osaa kohdata asiakkaan.
Asiakkaiden palautteen perusteella sosiaalityöntekijät osaavat kyllä asiansa, mutta heillä ei ole tarpeeksi aikaa ja voimavaroja kohdata asiakasta. Taitavatkin työntekijät uupuvat työn paljouteen.
Kunnat yrittävät säästää sosiaalimenoissaan kustannustehokkuuden nimissä. Siksi asiakkaille ei tarjota aina yksilöllisiä vaihtoehtoja, vaikka laki sitä edellyttää.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Sosiaaliasiamies Outi Heinola toivoisi sosiaalihuollon asiakkailta enemmän palautetta.
SOSIAALIASIAMIES
Lain mukaan jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, joka voi olla useamman kunnan yhteinen.
Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakasta sosiaalihuollon lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.
Päätösvaltaa sosiaaliasiamiehellä ei ole, mutta hän voi avustaa asiakasta esimerkiksi muistutuksen tekemisessä.
Sosiaaliasiamies on puolueeton, ja hän voi toimia myös välimiehenä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välillä.
Asiakaslain mukaan asiakkaan tulee saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja kohtelua ilman syrjintää.