ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Tali-Ihantala-keskuksen rahaa vievä valmisteluosuus siirtyy alkavaksi vasta rahoituksen varmistuttua. Keskeytynyt arkkitehtuurikilpailu jatkuu syksyllä, jolloin sisältötyöryhmäkin käynnistää varsinaisen työnsä. Maakunnan kehittämisrahan ja valtion kahden miljoonan euron tuen saaminen ratkeavat kesän lopulla.
Sisältötyöryhmä kokoontui joka tapauksessa tilannekatsaukseen toukokuussa. 12 asiantuntijaa 15 kutsutusta saapui paikalle.
– Tulossa on tieto- ja näyttelykeskus, ei perinteinen museo. Sitä ei voi verrata Suomessa jo oleviin. Heureka on ehkä lähinnä, mitä haetaan, luonnehtii hankkeen projektipäällikkö Anu Talka Postuumi Ky:stä.
– Kyseessä on nimenomaan matkailuhanke, ei niinkään kulttuurihanke. Matkailuhankkeen kerrannaisvaikutukset, lähinnä matkailijoiden yöpymiset ja vastaavat, ovat suuret.
– Keskusta tehdään tavallisille ihmisille, ei niinkään sotahistorian harrastajille tai veteraaneille.
YKSI KULMAKIVI on jatkuva uudistuminen. Sen lisäksi, että käytetään uutta teknologiaa ja kehitetään verkkopalveluja, pitää keskuksen tarjota koko ajan uutta.
– Paineet tiuhalle uudistumiselle ovat kovat. Kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta.
Talka arvioi, että vuotuisten 300 000 euron käyttömenojen lisäksi tarvitaan rinnalle hankerahoitusta.
– Eihän mikään tällainen organisaatio toimi pelkästään budjettirahoituksen varassa.
– Muuntautumiskykyinen ja uusia näkökulmia hakeva keskus ei valmistu koskaan. Kun sotahistorian kaari ulottuu 1600-luvulta viime sotiin, voi tuon kaaren alla käsitellä melkein mitä yhteiskunnan ilmiötä tahansa.
Historiaa ja sotaa keskus lähestyy nykytyyliin.
– Kaikille sodan eri näkökulmille ja tulkinnoille löytyy tilaa.
MATKAILUALAN verkostoyliopiston johtaja Petri Raivo nostaa moniäänisyyden yhdeksi perusideaksi.
– Sotaa voisi katsoa paitsi suomalaisten, vaikkapa venäläisten näkökulmasta. Belgiassa sijaitseva Flanders Fields -museo on tästä mainio esimerkki.
Raivo vakuuttaa sotahistorian olevan yksi kaikkein tärkeimpiä matkailijoiden liikuttajia. Euroopan yksittäinen suositun käyntikohde on amerikkalainen hautausmaa Normandiassa.
Raivo kertoo olleensa tähän mennessä mukana keskuksen valmistelussa pelkästä omasta mielenkiinnostaan ja alan harrastuksesta.
– Varsinainen sisällön suunnittelu ja vaikka sen miettiminen, kenelle tekijänoikeuksia ja muuta kuuluu, alkaa, kun rahoitus varmistuu. No money, no honey.
KONSULTTI, entinen Tekesin vuorovaikutteisen tietotekniikkaohjelman johtaja Klaus Oesch sanoo osallistuneensa keskuksen sisältökeskusteluun puolitoista vuotta.
– Näyttelyitä voi suunnitella vuorovaikutteisen viestintäteknologian avulla. Elämysteatteriin voi soveltaa digitaalista mediaa ja virtuaalitekniikkaa. Maailmalta löytyy paljon vastaavia esimerkkejä.
Keskus ulottuu tietoverkkoihin ja kännyköihin asti.
– Tulisi sellaista teknologiaa, mitä ei ole vielä juuri käytetty. Suomalaiset ovat tässä tiennäyttäjiä.
– Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu voivat olla kehitystyössä mukana. Ne tarjoavat tähän resurssia.
– Lisäksi Suomessa on jo historiallista materiaalia, joka on sellaisenaan käytettävissä. Ja arkistomateriaalia voi muokata vuorovaikutteiseksi.
2004
Paavo Lipponen esitti Tali-Ihantalan ja muiden torjuntataistelujen museon perustamista Lappeenrantaan, esimerkiksi Rakuunamäelle
Seppo Miettinen nimesi työryhmän selvittämään keskuksen rakentamista Rakuunamäelle.
2005
valmistuneen raportin mukaan keskus maksaisi kahdeksan miljoonaa euroa.
Seppo Miettinen nimesi uuden työryhmän selvittämään keskuksen rakentamista Rakuunamäelle tai Linnoitukseen.
2006
sijoituspaikaksi valittiin Linnoitus pienempien kustannusten ja yhteistyöhyötyjen takia.
kaupunki varautui 2 miljoonalla eurolla keskuksen rakentamiseen ja hyväksyi Linnoituksen rakennuksen 1 A korjauksen aloittamisen.
kaupunki haki valtioneuvostolta 2 miljoonaa euroa perustamisrahoitusta ja sitoutumista maksamaan 400 000 vuotuiset käyttökustannukset.
rahoja ei saatu valtion budjettiin
kaupunki varasi vuoden 2007 budjettiin 385 000 euroa.
kaupunki varasi vuoden 2008 budjettiin 750 000 euroa.
valtiolta tuli ilmoitus, ettei se maksa 400 000 käyttökustannuksia.
rahoja ei saatu valtion lisäbudjettiin
2008
rahoja ei saatu valtion kehysneuvotteluissa keväällä.
keväällä veteraanijärjestöjen penseä kanta tuli ilmi.
Etelä-Karjalan liitto ei myönnä kehittämisrahaa hankkeelle ilman varmuutta valtion rahoituksesta.
Museokeskustoimikunnan aloittama arkkitehtuurikilpailu lisärakentamisesta ei etene ennen rahoituspäätöksiä.
Myös kutsuttu asiantuntijoista koostuva sisältötyöryhmä odottelee rahoituksen varmistumista.
elokuussa hallituksen budjettiriihessä ratkennee, saadaanko valtiolta rahaa vai ei.