PETTERI VÄRTÖ
LAPPEENRANTA. Työn päivä sujuu takki tyhjänä Etelä-Karjalan museossa. Kolmen vuoden aikana tehty työ ensi kesän Keisari Aleksanteri I Euroopan pelastaja, Suomen suojelija -näyttelyä varten valui hukkaan loppumetreillä. Näyttely peruuntuu Pavlovskin palatsimuseon kokoelman lainakiellon seurauksena.
Näyttelylainojen kieltämisen taustalla on Moskovan kulttuuriministeriön kokoelmatarkastus Pavlovskissa. Tarkastukset eivät ole mitenkään harvinaisia. Niitä on käynnissä eri museoissa eri puolilla Venäjää, Lappeenrannan vs. museotoimenjohtaja Päivi M. Partanen sanoo. Tarkastus ei tullut museolle yllätyksenä.
Meillä oli tieto Pavlovskin kokoelmatarkastuksesta. Pitkään näytti siltä, että museo ehtii tehdä sen ennen kesää. Pavlovskin palatsimuseo kärsii tästä itsekin taloudellisesti. Hekin ovat ovat tehneet paljon työtä vaihdon eteen, Partanen kertoo. Näyttelyn oli tarkoitus avautua Etelä-Karjalan museossa 15. kesäkuuta.
KEISARI Aleksanteri I:stä kertovan näyttelyn piti liittyä Suomen sodan 180809 200-vuotisjuhlaan. Näyttelyn oli tarkoitus olla auki marraskuulle saakka. Sen peruuttamisesta koituu taloudellisia menetyksiä sekä jo käytetyistä rahoista että kesän aikana odotetuista pääsylipputuloista. Laskutoimia museo ei vielä ole tehnyt.
Aikamoiset lipputulomenetykset tästä aiheutuu. Keisari-näyttelyissä on käynyt useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Näyttelyn valmisteluun on kaupungilta saatu erillisrahoitusta, koska mitään EU-ohjelmaa ei tällä hetkellä ole. Kaupungin tappio tämä on joka tapauksessa, mutta arviota en vielä osaa sanoa, Partanen kertoo.
Lappeenrannan ja Pavlovskin ohella kärsijänä on Turun maakuntamuseo, joka myös osallistui näyttelyn rakentamiseen. Näyttelystä on jo olemassa valmis julkaisu, joka jää ainakin Etelä-Karjalan museon osalta ilmestymättä. Pavlovskin palatsimuseon lisäksi näyttelyyn oli tulossa lainoja myös Armeijamuseosta Tukholmasta.
VENÄJÄN keskushallinto on viime vuosina kiristänyt kulttuuriesineiden maastavientiä koskevia säädöksiä. Tiukentuneet säädökset ovat vaikeuttaneet näyttely-yhteistyötä venäläisten museoiden kanssa. Viime kesän Generalissimus Suvorov -näyttely esimerkiksi siirtyi viikolla. Peruuntumiset ovat silti olleet harvinaisia.
Tällaisia peruutuksia ei ihan hirveästi ole tapahtunut. Myös muilla suomalaisilla museoilla on ollut ongelmia maastavientisäädösten kiristyttyä. Muiden museoiden kanssa ollaan paljon konsultoitu, miten näitä tilanteita on saatu ratkaistua, Etelä-Karjalan museon amanuenssi Satu Eiskonen sanoo. Varalla ei vielä ole mitään.
ETELÄ-KARJALAN museo sai peruutustiedon tiistaina iltapäivällä. Vappuaatto meni Aleksanteri I:n hautaamisen surutyössä. Menetyksen korvaajaa museo ei toistaiseksi ole ehtinyt miettiä. Taloudellisesti menetys on tuntuva, mutta hätäisesti ja nopealla aikataululla sitä ei lapioida umpeen. Suunnitelma B:tä ei ollut.
Saatavilla olevan kiertonäyttelyn mahdollisuutta varmasti katsellaan. Muuten meillä on oma perusnäyttely ja yleisöopastukset. Taidemuseossa on arvokas, hieno ja iso Kohtalokkaita hetkiä Sodan kuvia taiteessa -näyttely, joka saa nyt enemmän tilaa. Näyttelyt olisivat tukeneet toisiaan hyvin, Päivi M. Partanen harmittelee.
Kuvateksti:
Aleksanteri I:n muotokuva. Kokoelmatarkastus jättää Etelä-Karjalan museon kesänäyttelyn päähenkilöstä kertovat esineet ainakin vuoden loppuun yhteistyökumppani Pavlovskin palatsimuseoon.
Faktalaatikko:
ALEKSANTERI I
Syntyi 23. joulukuuta 1777, kuoli 1. joulukuuta 1825
Nousi Venäjän keisariksi vuonna 1801 isänsä murhan jälkeen
Valloitti Suomen Suomen sodassa 1809 tullen maamme suuriruhtinaaksi
Aleksanteri I:n aikana syntyivät ensimmäiset vallankumoukselliset liikkeet: Ranskasta palaavat upseerit toivat mukanaan ideat ihmisoikeuksista, edustuksellisesta hallituksesta ja demokratiasta.
Kuoleman jälkeen Venäjällä eli sitkeästi legenda, jonka mukaan Aleksanteri I ei kuollutkaan, vaan vetäytyi uskonnolliseen mietiskelyyn.
Lähde: Wikipedia