HANNA KUUSISTO
Etelä-Karjalan pintavesistä yli 80 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Tyydyttävän arvosanan sai 16 prosenttia Etelä-Karjalan järvistä ja joista. Tiedot perustuvat Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tuoreeseen pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun.
Luokittelun avulla ympäristökeskus seuloo vesistöalueita, joihin pitäisi kohdentaa suojelua. Luokittelu on yksi tärkeä vaihe vesien hoidossa, jonka tavoitteena on vesistöjen hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä.
Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että luokitteluun otettiin mukaan yli viiden neliökilometrin suuruiset järvet sekä joet, joiden valuma alue on yli 200 neliökilometriä.
– Lisäksi mukana on joitakin pienempiä vesistöjä, jotka ovat paikallisesti tärkeitä, Kauppi sanoo.
Etelä-Karjalan joet ovat pääosin tyydyttävässä tai sitä huonommassa luokassa.
– Välttävään luokkaan kuuluu esimerkiksi Rakkolanjoki, johon laskevat Lappeenrannan jätevedet, Kauppi täydentää.
Etelä-Karjalan joista vain Partakoski-Siikakoski sekä Silamusjoki-Torsanjoki ovat erinomaisessa tilassa. Hyvässä kunnossa on Kiesilänjoki-Mustionjoki.
Voimakkaasti muutetut, eli esimerkiksi padotut joet, erotettiin luokittelussa normaalitilassa olevista joista.
– Muutetuista joista Hiitolanjoelle ja Urpalanjoelle voidaan vielä tehdä jotain. Mutta esimerkiksi Vuoksi on niin hyvässä kunnossa kuin se vain voi olla, Kauppi kertoo.
Eniten Kauppia huolestuttaa järvien osalta Etelä-Karjalassa sekä läntisen että itäisen Pien-Saimaan tilanne. Molemmat järvet ovat tyydyttävässä tilassa rehevöitymisen takia.
Läntisen Pien-Saimaan vesien suojelu on Kaupin mukaan haaste kaikille vesistöä ympäröiville kunnille.
– Huolestuttavinta on se, että Lappeenrannan kaupunki ottaa raakavetensä läntisestä Pien-Saimaasta, joka on rehevöitymässä. Järven suojeleminen on vaikeaa, koska kyseessä on sokkeloinen vesialue ja sen vedenvaihtuvuus on huono, Kauppi selventää.
Lisäksi läntistä Pien-Saimaata kuormittavat maa- ja metsätalous sekä Lappeenrannan kaupungin sadeviemäreistä tuleva vesi.
– Itäinen osa on menossa parempaan suuntaan, vaikka se sijaitsee Kaukaan jätevesien vaikutuspiirissä, Kauppi sanoo.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus laatii toimenpideohjelmaa jokien ja järvien hoitamiseksi. Toimenpiteet julkaistaan syksyllä.
PINTAVESIEN LUOKITTELU
Luokituksessa vesistöistä mitattuja biologisia ja kemiallisia laatutekijöitä verrataan siihen tilaan, mitä ne olisivat ilman ihmisen toimintaa.
Luokitus on keskeinen työväline, jolla muun muassa kohdennetaan vesiensuojelutoimenpiteitä hyvää tilaa huonommassa kunnossa oleviin vesistöihin.
Järvet, joet ja rannikkoalue luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono.
Tyydyttävä tila ilmentää kohtalaista, välttävä suurehkoa ja huono vakavaa poikkeamaa luonnontilasta.
Huomiota kiinnitetään myös siihen, etteivät nyt hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevat vesistöt saa heikentyä.
Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan vesien haitallisia aineita, jotka on erikseen määritelty asetuksella (1022/2006).
Myös muissa EU-maissa on meneillään vastaava vesistöjen luokittelu sekä siihen liittyvä vesienhoitotyö.
Lähde: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus