Heikki Luoman sympatiat kuuluvat karjalaisille

Kirjailija-käsikirjoittaja Heikki Luoma hallitsee sujuvasti karjalan murteen, vaikka hän asuu nykyää

Kirjailija-käsikirjoittaja Heikki Luoma hallitsee sujuvasti karjalan murteen, vaikka hän asuu nykyään Hämeessä ja on syntynyt Keski-Suomessa. Karjalan kielen Luoma oppi äidiltään, joka on kotoisin Kannakselta. Äidin tarinoihin pohjaa myös Luoman kirjoittama evakkonäytelmä Vieraas maailmas.

MIRVA TUUSA

Kirjailija-käsikirjoittaja Heikki Luoma myhäilee tyytyväisenä. Hän iloitsee siitä, että hänen kirjoittamaansa Vieraas maailmas -näytelmää esitetään tänä kesänä Lappeenrannan Linnoituksen kesäteatterissa.

– Nyt voidaan sanoa, että näytelmä on Karjalassa. Tuntuu, että tämä on karjalaisin paikka, missä sitä on esitetty, Luoma iloitsee.

Ja se on hyvä juttu siksi, että näytelmä kertoo karjalaisista. Tarkemmin sanottuna karjalaisten evakoiden ja heille katon pään päälle tarjoavan keskisuomalaisen perheen väleistä välirauhan aikana kesällä 1940.

– Näytelmässä yritin tuoda esiin karjalaista luonnetta. Saman kohtauksen aikana itku saattaa vaihtua nauruksi, ja sitähän nämä paikalliset ihmiset eivät tunnu ymmärtävän ollenkaan, Luoma selittää.

Luoma tuntee sekä karjalaisen että keskisuomalaisen luonteen. Hänen äitinsä tuli aikoinaan evakkona Valkjärveltä Kyyjärvelle Keski-Suomeen, Pohjanmaan porteille. Luoman isä taas syntyi Amerikassa, mutta on juuriltaan härmäläinen. Luoma itse on syntynyt Keski-Suomessa, mutta asuu nykyään Jokioisissa, Hämeessä.

Vieraas maailmas -näytelmä pohjautuu ainakin osittain Luoman omaan elämään.

– Näytelmän koko maailma ja välirauhan ajan ajankuva ovat tulleet äitini kautta, sillä äiti kertoi paljon tarinoita, kun olin pikkupoika, Luoma selittää.

– Olen sanonutkin, että olen matkustanut kymmeniä kertoja evakkojunassa Kannakselta Ypäjälle saakka.

Luoma on syntynyt vuonna 1944, jolloin sota ja evakkoaika olivat vielä lähellä. Asioista puhuttiin paljon, ja ikävä ja tunteet olivat vielä voimakkaasti pinnassa.

Näytelmäksi äidin ja sukulaisten tarinat alkoivat muotoutua 1980-luvun lopulla. Tarinat ja karjalan murre olivat Luomalla jo valmiiksi voimakkaasti mielessä ja hän alkoi hahmotella paperille näytelmää evakkoperheestä, joka tulee taloon. Luoma oli hionut tekstistä jo toisen version, kun Veikko Manninen Hollolan Näyttämöltä vihjaisi, että on tulossa juhlavuosi, 50 vuotta evakkoajasta.

– Sanoin, että minulla on sellainen teksti kotona. Manninen luki tekstin ja sanoi, että kirjoita se vielä kerran uusiksi, niin saat tästä tosi hienon näytelmän. Ja sittenhän se loksahti kaikki paikoilleen, Luoma kertoo.

Todellakin, sillä vuodesta 1990 lähtien Vieraas maailmas -näytelmää on esitetty useissa kesäteattereissa ympäri maata. Luoma itse laskeskelee, että takana on varmasti lähemmäs 20 esitystä.

Heikki Luoman näytelmät, muutkin kuin Vieraas maailmas, ovat suosittuja suomalaisissa kesäteattereissa. Miehen omien laskujen mukaan hänen näytelmiään esitetään tänäkin kesänä yhteensä 17 kesäteatterissa ympäri Suomea, myös Lappeenrannassa.

– En valitettavasti ehdi katsomaan läheskään kaikkia, kantaesityksen katson aina, ja jos on jotain tuttuja teattereita, Luoma sanoo.

– Joskus tulee niin tiukkoja pyyntöjä, ettei kehtaa olla menemättä.

Lappeenrannasta ei toistaiseksi ole kuulunut tiukkoja pyyntöjä. Siitä huolimatta Luoma toivoo, että hän ehtisi Linnoituksen kesäteatteriin katsomaan näytelmää.

Lopuksi on vielä pakko kysyä, kumpaa heimoa Luoma itse Vieraas maailmas -näytelmässä edustaisi, karjalaista vai keskisuomalaista.

– Hyvä kysymys! Tietysti olen syntynyt siinä keskisuomalaiskylässä, mutta ymmärrän kyllä karjalaisiakin. Kun aloin kirjoittaa näytelmää, pystyin ymmärtämään molempia heimoja, Luoma aprikoi.

– Tottakai ainakin tässä näytelmässä sympatiani ovat karjalaisten puolella, kun heitä kohdellaan huonosti. Ehkä olisin joku karjalaismies siinä näytelmässä.

Kirjoittaja:
Mirva Tuusa