ETTI KANTOLA
Lappeenrannan Myllymäen ja keskustan kilpailutilanne on tyypillinen ilmiö suomalaisissa kaupungeissa. Asukkaat vastustavat palvelujen pakenemista, kun taas kauppa ja kiinteistöbisnes haluavat suurta ja halpaa. Ja ne ovat tottuneet sen saamaan.
Harvassa kaupungissa tilanne on otettu vakavasti, ja esimerkiksi valtuusto olisi miettinyt, kumpaa kehitetään, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulun talousmaantieteen lehtori Jorma Pietala.
Kaupunkien aluepolitiikka on ajautumista. Pietalan mukaan isoilla kaupallisilla tekijöillä on tapana ohittaa demokraattinen kaavoitusprosessi.
Isot pojat ovat asialla. En tiedä, kuka siellä on lobbaamassa.
Etulyöntiasema on yleensä ketjulla, joka keksii uuden alueen, ja muut seuraavat. Julkinen valta tukee palveluiden siirtymistä viemällä omiakin toimintojaan ostoskeskittymiin.
Veturi, joka kiskoo palveluita automatkan päähän, on Pietalan mukaan kiinteistöbisnes.
Kun liiketilan koko tuplaantuu, muu pysyy ennallaan, mutta pääoman tuotto nousee.
TAVALLISESTI kaupunkikeskustan ja markettipellon välisen kilpailun voittaa pelto. Pietala mainitsee pari poikkeusta. Hyvinkäällä on purettu jopa koulua, jotta kaupat saisivat tilaa keskustassa. Kaupat on haluttu kaupunkirakenteen keskelle myös Joensuussa, missä väljyys helpottaa järjestelyä.
Pietalasta keskusta voisi pitää pintansa, jos sitä vaadittaisiin ahkerasti kaikilla tasoilla, politiikassakin.
Ei anneta asian esittelijöiden päättää. Päätöksenteossa on enemmän vaihtoehtoja kuin kyllä tai ei. Tärkeää on huomata myös kansalaismielipide.
Pietala vaatii kuluttajalta valistuneisuutta. Lähipalveluita saadakseen niitä on syytä käyttää, vaikkei tahdonilmauskaan aina auta.
Laivaa ei ole helppo kääntää, kun tähän suuntaan on menty.
Kyse on arvoista. Pietalasta asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) kannanotto Vihdin Ideaparkia vastaan on osoitus vihdoinkin heräävästä keskustelusta.
PIETALASTA kyseessä on muna ja kana -ongelma.
Toimijat sanovat kuluttajien haluavan isoja yksiköitä, koska he käyvät niissä. Kuluttajat kävisivät myös kivijalkakaupassa, jos sieltä saisi samat tuotteet samaan hintaan.
Isot yksiköt painavat hintoja neuvotteluvoimallaan, ja ostosalueet paisuvat yhtä valtavammiksi. Maakuntakeskuksessakin tarvitaan jo 1 500 auton parkkitilat. Siksi uusi liiketila hamuaa paljon maata, jota ei yleensä ole kerrostalojen ja katujen keskellä.
Kaupungin ulkopuolelle menemistä tukevat myös logistiikan kustannukset, muun muassa tavarankuljetus liikkeisiin. Rekat herättävät keskustassa ärtymystä, ja niiden jääminen valtatien pieleen tulee halvemmaksi. On kuluttajan pussista pois ajeluttaa tavarat pieniä katuja koteihin.