KIRSI KERKKÄNEN
JYRKI NUOTTIMÄKI
ETELÄ-KARJALAN kansanedustajat pitävät itärajan liikenteen kuntoon saattamista ykkösasiana valtion tulevassa budjetissa.
Etelä-Saimaa kysyi alueen kansanedustajilta kahta tärkeintä asiaa, joissa he aikovat olla topakkana, kun valtion ensi vuoden budjetista käydään loppukesän väännöt.
SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen pitää tärkeimpänä rajaliikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä.
– Olen esittänyt teemapakettia, johon sisältyvät tieliikenneväylien, rautatiekuljetusten sekä kanavaliikenteen kehittäminen. Lisäksi on vahvistettava raja-asemien ja tullin toimintoja, samoin poliisien resursseja.
– Pelastuslaitos tarvitsee uutta kalustoa, jotta se voi toimia tehokkaasti, jos sattuu joku iso onnettomuus. Myös rekkaparkit ovat osa tätä kokonaisuutta, Kiljunen sanoo.
Hän haluaa vahvistaa myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä.
– Tässä työssä korostuu yliopiston Venäjä-osaamiseen sekä energiatalouteen liittyvän tutkimuksen vahvistaminen edelleen.
– Korkeakoulujen asemaa voidaan vahvistaa myös sillä, että valtionhallinnon it-palvelukeskuksen alueellinen yksikkö saadaan Lappeenrantaan. Se on ollut tähän saakka ykkösehdokas sijoituspaikaksi. Kysymys on poliittisesta päätöksestä, ja nyt olisi Etelä-Karjalan vuoro.
KOKOOMUKSEN Kansanedustaja Reijo Paajanen korostaa kunnon satsauksia itärajan liikenteen ongelmien korjaamiseksi.
– Vaikka monet ovat vastustaneet rekkaparkkien rakentamista, pidän niitä tarpeellisina. Se on paras vaihtoehto, jolla rekkajonot saadaan pois Kuutostieltä häiritsemästä liikennettä ja ihmisten elämää.
Hänen mielestään kaksi hallitusta on seisonut tässä asiassa tumput suorina, vaikka liikenteen kasvun kehittyminen on ollut luettavissa tilastoista.
– Liikennemäärien kasvua ei ole osattu ennakoida alkuunkaan.
Paajasen mielestä toinen vakava asia koko kaakkoiselle Suomelle on metsäteollisuuden tulevaisuus.
– Rakennemuutosrahoihin on saatava kunnolliset korotukset, jotta tulossa olevat menetykset voidaan korjata nopeasti.
– Vaikka puutulleja ei tulisikaan, meillä ajetaan metsäteollisuutta alas. Se voi koskea myös Etelä-Karjalaa.
Paajasen mukaan tähän pitää varautua ennakkoon, ettei tarvitse itkeä, kun kakka on tulossa housuun.
KANSANEDUSTAJA Sinikka Hurskainen (sd.) haluaa niin ikään panostaa itärajan rekkaongelmaan. Hänen mukaansa budjettiin on varattava riittävästi rahaa tähän tarkoitukseen.
– Pelkkä rekkaparkkien rakentaminen ei riitä. Tarvitaan teiden levennyksiä. Rekkaliikennettä on ohjattava myös entistä enemmän rautateille ja vesille, Hurskainen sanoo.
Toinen erityisesti Etelä-Karjalaa koskettava asia ovat puutullit, joihin täytyy Hurskaisen mukaan saada selvyys. Hänen mielestään jo päätetty puukaupan verohelpotus oli hallitukselta hyvä askel, mutta ratkaisevampaa on saada puutulliasia neuvoteltua kuntoon Venäjän kanssa.
Lisäksi Hurskainen haluaa tulevassa budjetissa lisää rahaa pienituloisille eläkeläisille ja nuorten mielenterveyspalveluihin.
Keskustan Kimmo Tiilikainen aikoo olla tarkkana, kun pohditaan uusia veroratkaisuja metsäteollisuuden ongelmiin. Hänen mielestään metsäteollisuuden puunsaantikysymys on tulevan budjettikauden tärkein asia Etelä-Karjalan kannalta.
Toiseksi Tiilikainen haluaa panostaa siihen, että Lappeenrannan ja Luumäen väliselle tieosuudelle heruu rahaa.
– Tiejutut ovat tietysti kestoaiheita, mutta aion osaltani olla valmistelemassa ja vauhdittamassa sitä, että tänne saadaan osa Tiehallinnon suunnittelurahoista, han toteaa.
Keskustan kansanedustaja pitää tärkeänä myös valtionhallinnon alueellisen yksikön saamista Lappeenrantaan.
KUVATEKSTI
ARTTU MUUKKONEN
MIKA STRANDÉN
KAI SKYTTÄ
MIKA STRANDÉN
Anneli Kiljusen (sd.) mielestä pelastuslaitos tarvitsee uutta kalustoa.
Reijo Paajanen (kok.) haluaa varautua tulevaan metsäteollisuuden alasajoon.
Sinikka Hurskainen (sd.) ei pidä rekkaparkkeja riittävänä ratkaisuna itärajan liikennekaaokseen.
Kimmo Tiilikainen (kesk.) aikoo vauhdittaa Lappeenrannan ja Luumäen välisen tieosuuden rakentamista.