Categories
Artikkelit

Kirjamoinniemen rakentajat mielivät jouluksi omaan kotiin

Taipalsaaren sairaalan alapuolinen niemi on muuttunut isoksi rakennustyömaaksi. Valitusprosessiin tärvääntynyt aika ja rakennuskustannuksien nousu katkeroittavat mieliä.

ANNE KOKKONEN

TAIPALSAARI. Sementtimyllyn jyrinä ja naulapyssyn paukahdukset säestävät pörriäisten surinaa Taipalsaaren Kirjamoinniemessä. Rakentamisen äänet ovat musiikkia kaikille niille, jotka joutuivat siirtämään kahdella vuodella omaa kodinrakennustaan tonttijaosta aiheutuneen valituksen vuoksi.

Työt ovat ehtineet pisimmälle noin 150-neliöisen yksikerroksisen omakotitalon tontilla. Kermanvärinen tiili peittää jo ulkoseinien alaosaa, musta katto on paikoillaan ja sisällä tehdään viime hetken suunnitelmia ennen ilmastointitöiden aloittamista.

– Tämän kesän sateet eivät ole olleet haitaksi missään vaiheessa. Huhtikuussa käytiin kaatamassa puut pois tontilta ja toukokuun alkupuolella päästiin perustustöihin. Suurelementtitalo nousee nopeasti: maanantaina saapunut pystytysporukka pääsi lähtemään jo torstaina, laastia kärräävä Marko Ruukki kertoo.

RUUKIN perhe haaveilee muutosta omaan taloon joulun 2008 tietämissä. Alunperin unelman piti toteutua jo pari vuotta aiemmin.

– Olen tosi pettynyt suomalaiseen valitussysteemiin. Tällaisissa selvissä tapauksissa päätöksiä pitäisi pystyä antamaan paljon nopeammalla aikataululla, Ruukki paheksuu.

Alusta lähtien oli selvää, että Ruukit tekisivät talonsa äidin lapsuudenmaisemiin Saimaanharjulle.

Tontin perässä ei lähdetty muualle, vaikka tilattu talopaketti joutui odottamaan rakentamistaan.

– Rakennuskustannusten nousu odotusaikana maksoi meille 20-30 000 euroa ylimääräistä. Lisäksi omistusasunto oli ehditty myydä ja kuluneet pari vuotta on pitänyt asua vuokralla. Jokainen voi laskea, mitä tämä tekee yhteensä, Ruukki toteaa.

Samantapaisia tarinoita löytyy naapurustosta enemmänkin. Valitusprosessin käynnistäjille ei taida herua ymmärrystä vielä pitkään aikaan.

PIIA RUUKKI on pahoillaan perheen kuusivuotiaan pojan puolesta. Jos rakentaminen olisi sujunut alkuperäissuunnitelman mukaan, tulevan syksyn ekaluokkalainen olisi saanut käydä esikoulunsakin Taipalsaarella ja löytää kaverit kotikulmilta.

– Nyt Eetu joutuu aloittamaan koulun Lappeenrannan Voisalmessa. Onneksi lapset sopeutuvat nopeasti muutoksiin, Piia Ruukki arvioi.

Ruukit kutsuvat rakennushankettaan perheyritykseksi, sillä Piian vanhempien, Markon kirvesmiesveljen ja muun lähisuvun varaan on laskettu paljon. Ystävätkin ovat olleet kiitettävästi talkoissa mukana.

Ensi kesän suunnitelmatkin ovat jo selvillä. Silloin talon isolla patiolla grillataan nahkaa ja makkaraa yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa.

– Koko talo on suunniteltu pitkälle pation ympärille, Marko Ruukki paljastaa.

OSA Kirjamoinniemen pientalotonteista on vielä luonnontilassa, mutta kaikkialla näkyy merkkejä rakentamisen käynnistymisestä. Jossain kaivetaan pohjaa, toisaalla tehdään perustuksia. Valmistalotehtaiden viittoja ja tunnuksia osoittaa risteyksissä suuntaan jos toiseenkin.

– Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kauppakirjat on allekirjoitettu suunnitelmien mukaan. Muutaman tontin kunta jätti tarkoituksella reserviin tulevaa tarvetta varten, kertoo Taipalsaaren kunnan hallintojohtaja Mikko Hietamies.

KUVATEKSTI

MARLEENA LIIKKANEN

Ilmo Kaskiselle (vasemmalla) löytyy paljon käyttöä tyttären ja vävyn talotyömaalla. Eetu Ruukin (ylhäällä oikealla) aika tahtoo joskus käydä pitkäksi. Piia Ruukki (alhaalla oikealla) on varautunut viettämään maanantaina alkaneen kesälomansa siivous-, maalaus- ja ruokahuoltotehtävissä.

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen