ETTI KANTOLA
LAPPEENRANTA. Kiinteistösijoittajat hyötyivät museosuunnitelmasta Lappeenrannan vanhaa rakuunatallia ostaessaan. Rakennuksen varaaminen museolle polki hinnan, vaikkei historiallisessa tiilitalossa ole ratsuväkimuseota vaan käypään hintaan vuokrattua toimistotilaa.
Syyt museosta luopumiseen ovat kiistanalaiset. Rakuunakillan mukaan kiinteistösijoittajat eivät halunneet rakennukseen museota. Rakennuksen ostaja taas sanoo, ettei Rakuunakilta lähtenyt hankkeeseen mukaan.
Aiemmin Rakuunakillassa toiminut Ismo Talka sanoo gryndereiden tarjonneen killalle osaa rakennuksesta näennäisesti, härskiin hintaan ja vastausta odottamatta.
Me olimme valmiita tekemään museon jopa omalla kustannuksellamme. Asia oli kiinni toisesta osapuolesta, vastaa kritiikkiin Jukka Suninen.
Suninen ja Unto Karjalainen omistavat tallin Rakuunakiinteistöt Oy:nsä kautta.
Rakennuksen myyjä, valtion Senaatti-kiinteistöt, on enemmän Rakuunakillan linjoilla. Kiinteistöasiantuntija Jari Sipilä kertoo Senaatti-kiinteistöjen käsittäneen Rakuunakiinteistöjen edustajien aikeet väärin ja otaksuneen, että perinneratsuille olisi tilaa kaupan jälkeenkin.
Osapuolet kertoivat varmaankin asioita parhain päin.
Sipilä uskoo, että nykyinen ratkaisu on järkevin rakennuksen kehittämisen kannalta. Hän ja Suninen ovat yhtä mieltä siitä, että hevosten paikasta olisi voinut tulla erimielisyyttä, kun asutus ympärillä tiivistyy.
ADOLF Ehrnroothin aukion itälaidalla sijaitsevan rakuunatallin remontti valmistuu kokonaan elokuussa. Syksyllä se on 6065 työntekijän toimistotalo. Neljästä vuokralaisesta Suninen kertoo vain jo tiloihin muuttaneen Metsäliiton nimen.
Suunnittelua, tilitoimistoa ja muuta.
Suninen kertoo, että alueella on kova kysyntä isoille toimistoille.
Sijainti on keskeinen, mutta autopaikkojen saatavuus on parempi kuin ydinkeskustassa.
Rakuunakiinteistöt odottaa vireillä olevaa kaavamuutosta. Sunista vaivaa, että kulkutiet, parkkipaikat ja liikennejärjestelyt ovat edelleen epäselvät. Uusien työpaikkojen ja asuntojen parkkipaikkoja on vaikea mahduttaa alueelle.
Rakuunakiinteistöt olisi valmis vaikka rakennuttamaan itse maanalaisen parkkihallin. Se pitäisi tehdä NCC:n omistamalle maalle. Sunisen mukaan Rakuunakiinteistöillä ja NCC:llä on vireillä yhteistyötä mäen kehittämiseksi.
Rakuunatallin viereiseen samankaltaiseen vanhaan talliin Rakuunakiinteistöt suunnittelee asuntoja, mikä vaatii kaavamuutoksen. Asuntoja tulisi toistakymmentä, ja niiden koko olisi toistasataa neliötä kahdessa tai kolmessa kerroksessa. Suninen arvioi neliöhintojen olevan 3 500 eurosta ylöspäin.
Myös muilla tonteilla toimistoiksi kaavoitetut tilat ovat muuttumassa asunnoiksi kiinteistösijoittajien ja rakennusyhtiöiden toiveesta. Jos poliitikot hyväksyvät kaavamuutokset, vanhojen armeijarakennusten neliöhinta harpannee jälleen tuntuvasti ylöspäin.
Yksityisomistukseen päätyneen rakuunatallin huima arvonnousu sapettaa Rakuunakillan jäseniä sekä protestina eronnutta entistä puheenjohtajaa Ismo Talkaa. Talka kantaa huolta Rakuunamäen muutoksesta nyt yksityishenkilönä.
Hän kertoo killan pyrkineen ostamaan tallin vuosituhannen lopussa, kun se vielä oli puolustusministeriön hallinnassa. Valtio rauhoitteli ostoaikeita vakuuttamalla, että tilat olisivat käytössä ilman ostamistakin.
Luotimme liikaa valtion sanaan.
Tilaisuus meni ohi myös Lappeenrannan kaupungilta, joka ilmoitti suunniteltujen museotilojen olevan liian kalliita. Tilat olivat tosin kaupan edullisesti. Kaksi historiallisesti arvokasta tallia tontteineen maksoi liikemieskaksikolle alle 300 000 euroa. Etelä-Saimaa ei tavoittanut Lappeenrannan kaupungin maankäyttöjohtaja Jussi Saloa kommentoimaan asiaa maanantaina.
Rakuunatalli ja sen tontti vaihtoivat omistajaa uudestaan viime syksynä. Puolen miljoonan euron kauppa tapahtui kahden kiinteistöyhtiön välillä. Myyjän edustaja oli Jukka Suninen ja ostajan Unto Karjalainen.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Ismo Talkaa harmittaa, että hyöty historiallisen hevostallin arvonnoususta menee yksityisten sijoittajien taskuun. Rakennuksen myynyt valtio suunnitteli tiilitalosta museota.