Arkkitehti rakentaisi City-korttelista mini-Kampin

Lappeenrannan keskustan kehittämisen ongelmien juuret ovat 1960-luvulla.

SARI ANTTONEN

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan keskustan City-korttelista voisi tulla kaupungin suosituin kauppakeskus hotelleineen ja elokuvateattereineen. Pysäköintihalli taas säästäisi tilaa ihmisten käytettäväksi. Näin visioi arkkitehti Mikko Heikkilä.

– Ydinkeskustasta puuttuu edelleenkin se ykköskauppakeskus. Nämä kaikki nykyiset ovat pikkuisen pieniä. Myös pysäköintitiloja tarvitaan tähän, jotta saadaan vapautettua ympäristöä liikenteeltä ja rakennettua hyviä kävelykatuja ja aukioita.

Heikkilän mukaan City-kortteli kestäisi paljon tehokkaampaa rakentamista kuin mitä siinä nyt on.

– Asuntojen lisäksi siihen mahtuisi paljon liiketilaa ja ehkä hotelli, ja elokuvakeskuksen paikkaakin voisi katsoa.

– Sitten toivoisin vielä, että joukkoliikenne jäisi pysyvästi Koulukadulle. City-kortteli voisi toimia jonkinlaisena minikamppimaisena terminaalina joukkoliikenteelle eli ulkona ei olisi pysäkkejä vaan autoja voisi odottaa kauppakeskuksen sisällä, jossa olisi sähköiset näyttötaulut, jotka näyttäisivät, että nyt se ja se bussi on tulossa.

Heikkilän mielestä Tapanaisen talon tontin myynti rakennusliike Okalle oli hyvä uutinen.

– City-kortteli on selvästi ollut tällainen kaupunkikuvallinen kuunmaisema, johon ei ole oikein pystytty tekemään mitään. Pidän rohkaisevana, että nyt yksi merkittävimpiä toimijoita kiinteistö- ja rakennusalalla on selvästi lähdössä tässä asiassa tekemään konkreettisia aloitteita.

Arkkitehti Sami Vuorinen näkee Lappeenrannan keskustan kehittämisen ongelmien taustalla vanhentuneen asemakaavan.

– Keskustan rakennushankkeet ovat olleet erillisiä, toisistaan riippumattomia hankkeita, mutta niillä on yksi yhteinen taustatekijä. Se on Lappeenrannan keskustan asemakaavan jälkeenjääneisyys. Asemakaavat eri kortteleissa eivät vastaa nykyisiä tarpeita.

– Tähän on pyritty tekemään korjauksia, mutta ne eivät ikinä ole edenneet asemakaavan uusimisen tasolle asti. Tästä syystä keskustassa ei ole yhtenäistä ehjää asemakaavaa, vaan tapauskohtaisesti on tehty kaavamuutoksia eri tarpeita varten, kuten esimerkiksi Gallerian alueelle ja entinen vapaudenaukion alueelle, Vuorinen sanoo.

Vuorisen mukaan tilanteella on pitkät historialliset syyt, jotka johtavat jonnekin 1960-paikkeille ja Esko Juutilaisen asemakaavaan.

– Tälle voisi tehdä jotakin, mutta olen kuullut, että kaavoituksen resurssit eivät riitä. Lappeenrannan kaavoitus on hirvittävän alimiehitetty verrattuna mihin tahansa muuhun tämän kokoluokan kaupunkiin. En ihmettele yhtään, etteivät he pysty laajoihin kaavoituksen uusimistöihin, koska heidän kätensä ovat täynnä pienten tilkkutäkkien tekemisessäkin.

Myös kaupungin liikennejärjestelyt perustuvat kaavoitukseen. Siksi kaupungin keskustassa on Vuorisen mukaan hankala liikkua autolla.

– Kaupungin liikennejärjestelyt ovat ajautuneet melkoiseen umpikujaan, mutta nekin juontavat juurensa kaavoituksesta, jolla ei ole ollut selvää pitkäntähtäyksen linjaa. Täällähän on todella vaikea liikkua. Lisäksi joukkoliikenteen ei kuuluisi kulkea jalankulkukeskustan keskeltä vaan sen laitamalta, Vuorinen sanoo.

KUVATEKSTI

Verkkolehdessä sanottua

Kertakaikkisen mahtava juttu. Hyvä Oka! Kehittäkää keskustaa, sitä se tarvitseekin. Hankkeita riittää keskustaan ja keskustan ulkopuolelle. Valoisa tulevaisuus kaupungin keskustalla, uudet paremmat tuulet puhaltavat nyt.

Nyt on kyllä pakko sanoa kerrankin, että nyt pinnat Oka:lle! Hieno veto tämä.

Kirjoittaja:
Sari Anttonen