LAPPEENRANTA. Lappeenrannassa synnytettiin vielä ennen sotia kotona. Kaupunginsairaalassa ei ollut erityistä synnytysosastoa.
Sigfrid Kirsi perusti Lappeenrantaan yksityisen synnytyssairaalan 1905. Kirsin klinikka lopetti kuitenkin toimintansa vuonna 1919. Hän tarjosi klinikkaansa kaupungille, mutta kaupunki ei halunnut sitä ostaa.
– Lappeenrannassa piti tulla sen jälkeen yli 20 vuotta toimeen ilman synnytyslaitosta. Kaupunginsairaalassa hoidettiin vain riskisynnyttäjät, Kaakkois-Suomen kätilöyhdistyksen historiikin kirjoittanut Mervi Kansonen kertoo.
Riskisynnyttäjiksi katsottiin tuolloin ajan tavan mukaan köyhät ja naimattomat naiset.
– Asia kääntyi päälaelleen joskus 50- ja 60-luvun taiteessa. Tuolloin synnytyssairaalan palveluja ryhtyivät vaatimaan muutkin, Kansojen kertoo.
Äidit saivat 50-luvulla tuekseen myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton käynnistämän neuvolatoiminnan.
Kaakkois-Suomen kätilöyhdistys on yksi Suomen vanhimmista ammattiosastoista. Lappeenrannassa kotipaikkaansa pitävä yhdistys perustettiin Viipurissa maaliskuussa 1898 Viipurin läänin kätilöyhdistyksen nimellä.
Yhdistys pyrki pontevasti parantamaan kätilöiden työehtoja. Kansosen mukaan yhdistyksen toiminta sai nopeasti myös valtakunnallista merkitystä.
Yhdistys ajoi ensimmäinen puheenjohtajansa Gunilla Lindahlin johdolla parannuksia synnyttäjien olosuhteisiin. Tämän pioneerityön ansiosta kuolleisuus lapsivuodekuumeeseen alkoi Suomessa laskea viime vuosisadan alussa.
– Häntä kutsuttiin tuolloin Päähaikaraksi. Lindahl oli merkittävä henkilö alallaan koko Suomessa. Hänen tärkeä elämäntyönsä jäi ehkä sotiemme varjoon, Kansonen arvelee.
Kätilöiden edunvalvonnan hoitaa nykyisin Tehy. Kaakkois-Suomen kätilöyhdistys järjestää jäsenilleen kursseja, retkiä ja muuta virkistystoimintaa.
KUVATEKSTI
KAAKKOIS-SUOMEN KÄTILÖYHDISTYS
Lauritsalan terveystalon ohjelmaan kuului 50-luvulla muun muassa äitiysvoimistelu. Vuonna 1957 otettu kuva on Mervi Kansosen kirjoittamasta Kaakkois-Suomen kätilöyhdistyksen historiikista Haikaroiden hoivissa.