Kuvataidekoulu sinnittelee rahapulassa Lappeenrannassa

Muut taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset tasapainottelevat nyt vakaammalla pohjalla. Opetus lepää pitkälti valtion ja kaupungin tuen varassa.

ANNE KOTIHARJU

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ei selviä tästä vuodesta ilman kaupungin lisäavustusta.

Rehtori Leila Kaltilan mukaan koulu tarvitsee 10 000 euron ylimääräisen avustuksen vuosi vuodelta kohonneiden kustannusten kattamiseksi.

– Takana on kaksi tappiollista vuotta. Viime vuonna tappiota kertyi noin 10 000 euroa. Kuvataidekoulu tarjoaa taiteen perusopetusta Lappeenrannassa kaikkein pienimmällä henkilökunnalla. Rehtorin lisäksi on vain yksi päätoiminen opettaja. Toista tarvittaisiin kipeästi. Tuntiopettajia on kymmenkunta.

Koulu sai kaupungilta tukea tälle vuodelle 71 250 euroa. Valtiolta tuli 103 000 euroa. Kaupunginhallitus ei maanantaina myöntänyt pyydettyä lisäavustusta, jota harkitaan ensi vuoden talousarvioon.

– Kaupungin avustus on pienentynyt vuosien varrella. Vuonna 1995 tuen taso oli noin 81 000 euroa ja vuosituhannen alussa noin 78 000 euroa.

Kaltilan mukaan päätoiminen henkilökunta tekee kohtuuttoman työmäärän.

– Olemme olleet turhan kilttejä, kun olemme olleet niin kiitollisia tästä kaupungin kunnostamasta hienosta rakennuksesta.

Nyt tuo rakennus vie aivan liikaa rahaa.

– Vuokriin ja käyttökuluihin menee 54 600 euroa. Maksamme itse myös käyttökustannukset, mitä käsittääkseni musiikkiopisto ei tee.

Oppilasmäärä on laskenut viime vuosina 400:stä noin 300:een, Kaltilan mukaan sen takia, että taiteen perusopetuksen muu tarjonta on kasvanut.

– Oppilasmaksuissa ollaan jo kipurajalla eli minä en ainakaan niitä korota. Jos kouluista on viety taito- ja taideaineet ja niitä tarjotaan tällä tavalla, pitäisi taiteen perusopetuksen olla lähestulkoon kaikkien saatavilla.

Talousvaikeuksissa vuosia kamppailut Taidekoulu Estradi puolestaan on saanut talouttaan kuntoon. Pääsy taiteen perusopetuksen valtionavun piiriin auttoi.

– Pullonkaulamme on korkea vuokra. Muut taiteen opinahjot ovat edullisissa kaupungin vuokratiloissa. Joudumme muihin verrattuna hankkimaan varoja paljon itse, kertoo talousvastaava, vararehtori Leena Talasmo.

– Nyt on pelkona, että kaupunki pienentää avustustaan, kun pääsimme valtionavun piiriin.

Bändikoulun oppilasmaksut ovat jo ylärajoilla.

– Sen sijaan sirkuksen ja teatterin maksut ainakin valtakunnallisessa vertailussa ovat edulliset.

Tanssiopisto Sonja Tammela taiteilee tuloillaan jotakuinkin vakaassa tilanteessa.

– Kieli keskellä suuta on oltava. Muistissa on, kuinka laman aikaan meiltä vähenivät oppilaat samaa tahtia kuin työttömyys kasvoi, kertoo rehtori Kaija Kontunen.

Kontunen ei moiti kaupunkia kiskurivuokrista, päinvastoin.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että saamme olla hyvässä kunnossa pidettävissä tiloissa hienossa Linnoituksessa.

Musiikkiopisto saa huomattavasti muita suuremmat avustukset niin valtiolta kuin kaupungiltakin. Pääsyy on se, että musiikkiopisto antaa pääsääntöisesti yksilöopetusta, kun muut opettavat ryhmiä.

Valtionapu tulee valtionosuuteen hyväksytyn tuntimäärän mukaan. Tuntia kohti tuleva yksikköhinta on kaikille taiteenaloille sama.

KUVATEKSTI

ES-ARKISTO

Taidekoulu Estradin Veljesvoimaa-esitys nähtiin vuoden 2007 toukokuussa.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju