VESA SALMINEN
LAPPEENRANTA. Robin Rohtmets liukuu selälleen keilahallin radan päähän. Takana katsovaa veljeä Tobiasta naurattaa.
Vaikka keilahallin lattiassa kellastunut ja ohueksi hiottu puu on vaihtunut vaaleaksi laminaatiksi, se on yhä liukas.
9- ja 10-vuotiaiden veljesten tapaiset nuoret taas alkavat olla tyypillistä asiakaskuntaa keilahallissa.
– 1990-luvun puolen välin jälkeen vapaa-ajankeilailu on vallannut suuren osan, reilusti yli puolet, yrittäjä Kari Markkanen Keilakolmio Oy:stä kuvaa.
Aikaisemmin käytännössä kaikki keilaajat olivat kilpakeilaajia. Seurojen harmiksi hohtokeilailusta ei kovin paljon apua ole uusien aktiivikeilaajien löytämisessä. Moni nuori hohtokeilaa kavereiden kanssa ilman suurta urheilullista päämäärää.
– Nuorentuminen on hirmu hyvä asia. Vaikka olen harrastanut kilpakeilailua ikäni, pitäisi lajiin saada nuorempaa ikäpolvea mukaan, Markkanen sanoi.
ENTINEN sokerivaahteraparketti oli yhtä vanha kuin Lappeenrannan keilahalli, joka rakennettiin vuonna 1983. Hallin nykyinen pyörittäjä Keilakolmio Oy tuli hallin vuokralaiseksi toimintaa pyörittämään 1995.
Vastikään uusittu vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2015 saakka. Vuokraa yhtiö maksaa kaupungille 32 000 euroa vuodessa ja viisi prosenttia liikevaihdon 145 000 euron yli menevästä osasta.
Remonttia kaivattiin, sillä vanha puurata yksinkertaisesti tuli tiensä päähän. Hiontavaraa ei enää ollut. Laminaatti vaatii päivittäin saman pesun ja öljyämisen, mutta muuten se on lähes huoltovapaa.
Rahaa säästyy, sillä vanhan puuradan perushionta ja lakkaus 4-5 vuoden välein maksoi 20 000 euroa ja vuosittainen välihuolto 4 000-5 000 euroa. Uusi laminaatti asennettiin elementteinä suoraan vanhan radan päälle.
Kaupungin rahoittamassa 110 000 euron remontissa keilahalli saa myös uudet pallotelineet ja kuviovaloja hohtokeilailua värittämään. Pitkiä baaritiskejä ja tanssinurkkausta Tanskan mallin mukaan ei sentään Lappeenrannassa vielä nähdä.
KEILAILULIITTO ei puuratoja enää hyväksy suurten kilpailujen tai esimerkiksi SM-liigan heittopaikaksi. Uudistamisen myötä Lappeenrannassa nähdään taas naisten SM-liigaa, kun R-ABC järjestää kotikierroksen 29. ja 30. marraskuuta.
Suurista keilahalleista puurata jää enää Joensuuhun, joka sekin aikoo uusia ratansa lähiaikoina.
– Kotietu on aika iso, jos on puurata, Markkanen kertoi.
Markkasen mukaan keilaajia yleensä tyydyttää se, että laminaattiradalla olosuhteet ovat helpommat ja tasaisemmat kuin vanhalla puupinnalla.
– Suomessa keilataan yleensä suhteellisen helpohkoissa olosuhteissa.
Hänen mukaan pääsääntöisesti keilaajien taidot ovat realistisesti arvioituna heidän keskiarvojaan heikommat.
– Radanhoidolla pystyy kikkailemaan paljon.
Markkanen ei uutta pintaa ole päässyt itse kokeilemaan, sillä olkavamma estää vielä heittämisen.
– Vauhtirataa olen liu’utellut.