Saimaan kanavan vuokrasopimus on lähtölaukaus investoinneille

Satamat odottavat uusia lastausalueita ja väylät oikaisuja. Puutullit eivät ole vähentäneet tavaraliikennettä.

MERENKULKULAITOKSEN kanavapäällikkö Seppo Kykkänen näkee uuden vuokrasopimuksen Saimaan kanavan ja vesiliikenteen kehittämisen alkulaukauksena.

– Tähän asti investoinnit satamissa ja teollisuudessa ovat seisseet, kun on haluttu ensin katsoa, että sopimus on neuvoteltu. Sopimus turvaa vesiliikenteen ainakin 50 vuodeksi.

Kykkäsen mukaan esimerkiksi lastausmenetelmissä on kehittämisen tarvetta. Katettua lastauslaituriaan odottaa muun muassa Mustolan satama Lappeenrannassa.

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen huomauttaa, että automaattisia investointipäätöksiä vuokrasopimus ei kuitenkaan takaa.

– Paljon riippuu taloudellisten suhdanteiden kehityksestä. Venäjän osalta ei näytä nyt kovin pahalta.

Myös Merenkulkulaitoksen väyläparannukset ovat toistaiseksi olleet jäissä. Nyt on toivoa väylien oikomisesta ja hankalien paikkojen ohituksista.

– Saimaan kanavakin on 40 vuotta vanha, se tarvitsisi päivittämistä, Kykkänen sanoo.

Hän puhuu rakenteiden peruskorjaamisesta ja väylän oikomisesta, vaikka kanava tekniikkoineen onkin moderni.

– Päivittäisrahaa ja piristysruisketta toivoisin.

Parannukset ovat tärkeää liikennemäärän kannalta.

– Väylänpitäjänä meidän pitää tarjota tehokas ja luotettava kulkuväylä, jotta teollisuuden kannattaa siellä kuljettaa. Toivon, että tämä toisi uskoa Saimaan metsäteollisuudellekin, että se siellä pysyisi.

Venäjälle maksettavan vuokran korotus ei kaadu teollisuudelle ja aluksille. Vuokraneuvotteluissa maksut sovittiin mahdollisimman vakaiksi, ettei alusten tarvitse pelätä yllätyksiä.

– Se tuo varmuutta ja tasapainoa kanavan pitkäaikaiseen käyttöön.

Puutulliongelmat eivät Seppo Kykkästä huoleta.

– Puun kanssa on aina ollut ylä- ja alamäkeä. Tämä on yksi vaihe 50 vuoden sopimusjaksolla. Puuta joko korvautuu muulla tai se tulee takaisin.

Stora Enso Metsän operaatiopäällikkö Mikko Juhola kertoo, että Saimaan kanavalla on tulevaisuudessakin oleellinen merkitys puuhuollossa.

– Sitä kautta tulee Imatran tehtaille paljon tuontipuuta, venäläistäkin.

Stora Enso käyttää kanavaa myös kotimaankuljetuksiin. Puu kulkee kanavaa Saimaalle Etelä-Suomen rannikolta.

– Saimaan kanava tulee säilymään merkittävänä kuljetusreittinä. Tietysti Venäjän tuonti on merkittävä asia kanavan käytössä, määrä varmasti muuttuu.

Pyöreän puun lisäksi Stora Enso kuljettaa kanavassa muun muassa sellua ja valmiita tuotteita. Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen väyläyksikön insinööri Seppo Piironen kertoo, että Saimaan kanavan liikenteessä tulee tänä vuonna täyteen samat kaksi miljoonaa tonnia tavaraa kuin viime vuonnakin.

– Puutullit eivät ole näkyneet mitenkään. Puuta on tullut jopa paremmin kuin vuosi sitten.

Kotimaan liikennekin on kasvanut, vaikka sahatavaran vienti on vähentynyt selvästi. Siilinjärven ja Uudenkaupungin välillä kulkee lannoitteita ja raaka-aineita, Mustolasta menee klinkkeriä Paraisten sementtitehtaalle. Myös turvetta on kellunut aiempaa enemmän Virosta Kuopioon.

– Olen seurannut liikennettä pitkään. Kun jossain tapahtuu vähentymistä, jostakin tulee uutta tilalle. Tavaranimikkeet ovat monipuoliset.

Uusi sopimus avaa kanavan muillekin kuin suomalaisille ja venäläisille matkustaja-aluksille.

– On periaatteellinen lähtökohta, että Saimaa on avoin kaikelle matkustajaliikenteelle, esteet poistetaan. Mistään matkustajamäärän räjähdyksestä ei ole merkkejä.

Pitkäaikainen sopimus ja tulossa oleva lakiesitys risteilymatkustajien viisumivapaudesta ovat lupaava yhdistelmä.

– Voin kuvitella, että kanavalle saadaan nykyistä monipuolisempaa tarjontaa matkustajille. Ohjelmapalveluita voidaan lähteä kehittämään molemmin puolin rajaa. Myös Viipuri on kiinnostunut tällaisesta yhteistyöstä, Markku Heinonen kertoo.

KUVATEKSTI

MIKA STRANDÉN

Suomi toivoo lopullisen vuokrasopimuksen allekirjoituksen tapahtuvan mahdollisimman pian. Venäjä arvelee maan lausuntokierrosten vievän pitkälle ensi vuoteen.

Kirjoittaja:
Etti Kantola