Stora Enso ei koskaan luvannut toimittaa puuta Koivukeskukselle

Etelä-Karjalan liitto vaatii Imatran seudun kehitysyhtiöltä tukirahoja takaisin. Kehitysyhtiö pitää kiinni oikaisuvaatimuksesta ja pitää liiton linjaa saivarteluna.

KAISA JUNTUNEN

HEIKKI SOPANEN

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Stora Enso Oyj Metsä ovat julkistaneet konkurssiin menneen Koivukeskuksen puunhankintaa koskeneen aiesopimuksen keskeisen sisällön. Aiesopimuksessa Stora Enso ei lupaa toimittaa Koivukeskukselle puuta. Yhtiö lupasi ainoastaan selvittää, voidaanko sen puunhankintaoperaatioita käyttää osana Koivukeskuksen raaka-ainehuollon turvaamista.

Keskeinen periaate oli, että Kehitysyhtiö aloittaa oman puunhankinnan. Stora Enson roolina oli jakaa asiakastuntemustaan ja puunhankintakokemustaan.

– Lupasimme tukea heitä, jos järkeviä yhteistyömuotoja löytyy, kertaa Stora Enson metsäpäällikkö Kauko Parviainen.

Käytännössä yhteistyötä oli vähän.

– Neuvoimme venäläisille toimittajille, että tällainen puunostaja on, ja opastimme heitä toimimaan keskenään, Parviainen kuvailee.

Puunhankinnan runkosopimus ja siihen liittyvät kauppasopimukset oli tarkoitus neuvotella myöhemmin, mutta niin ei koskaan tehty. Esisopimus raukesi vuoden 2003 lopussa.

Kauko Parviainen ei ota kantaa siihen, miksi salaisen aiesopimuksen sisällöstä kerrotaan juuri nyt.

– Imatran kaupunki ja kehitysyhtiö ovat siihen parempia vastaamaan kuin me. Uskoisin, että se liittyy näihin epäselvyyksiin maakuntaliiton kanssa, Parviainen toteaa

KOIVUKESKUS ajautui konkurssiin suurelta osin siksi, että se ei pystynyt hankkimaan puuraaka-ainetta tiloissaan toimineille yrityksille. Myös yrityksiä meni konkurssiin.

Kehitysyhtiö ja Stora Enso julkistivat aiesopimuksen, koska sen sisällöstä on esitetty erilaisia arvailuja. On jopa kysytty, johtiko Kehyn toimiva johto yhtiön hallitusta ja Koivukeskuksen yrityksiä harhaan lupaamalla Stora Enson hoitavan puun hankinnan.

Koivukeskuksen ja Kehitysyhtiön toiminta oli sen verran epämääräistä, että Etelä-Karjalan maakuntaliitto on päättänyt yrittää periä takaisin Kehitysyhtiön pääoman korottamiseen myöntämiään avustuksia.

Kyse on sadoista tuhansista euroista, ja liitto perää rahoja Kehitysyhtiön osakaskunnilta Imatralta, Ruokolahdelta ja Rautjärveltä. Imatra on valittanut maakuntaliiton päätöksestä.

MAAKUNTAJOHTAJA Timo Puttonen on edelleen vahvasti sitä mieltä, että kehitysyhtiö johti maakuntaliittoa tarkoituksellisesti harhaan.

– Meille ilmoitettiin, että heillä on puunhankinnan turvaava sopimus. Koko Koivukeskus rakennettiin tämän sopimuksen varaan. Siitä kerrottiin yrittäjille ja rahoittajille. Ja nyt on käynyt ilmi, että mitään sopimusta ei ollutkaan, Puttonen sanoo.

Puttonen painottaa, että liitolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin periä myöntämänsä rahat takaisin.

– Jos me emme sitä tee, työ- ja elinkeinoministeriö sekä EU voivat todeta, että Etelä-Karjalan liitto on laiminlyönyt tehtävänsä. Silloin liitto, eli kaikki Etelä-Karjalan kunnat, joutuisi maksamaan sen yhdessä, eikä asia voi niin mennä.

Maakuntahallitus pitää asian tiimoilta ylimääräisen kokouksen 15. syyskuuta. Siellä Puttonen aikoo esittää, että Imatran kaupungin oikaisuvaatimus on aiheeton.

IMATRAN SEUDUN kehitysyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Lintunen pitää syytöksiä saivarteluna.

– Nyt on alettu saivarrella onko aiesopimus sopimus vai ei. Kun katsotaan mitä liitto on rahoittanut, niin rahoja on pantu liikkeelle hankkeissa, joissa ei ole edes aiesopimuksen tasoisia sopimuksia.

Lintunen kyseenalaistaa aiesopimuksen tärkeyden liiton rahoituspäätöksessä.

– Vaikuttiko aiesopimus todella liiton päätökseen vuonna 2001? Kun lisärahoituspäätös tehtiin vuonna 2004, tällaista sopimusta ei edes kyselty. Eihän sopimuksella voinut olla merkitystä vuonna 2001, jos ei kerta ollut vuonna 2004.

Lintusen mukaan aiesopimus piti julkistaa nyt, koska sen salassapito koettiin niin negatiivisena asiana.

– Ei siinä ole mitään merkittävää salattavaa, hän toteaa.

– Olemme kuulleet tässä Stora Enson kantoja. Se on iso firma ja meille tärkeä asia, Lintunen lisää.

KUVATEKSTI

ES-ARKISTO

Koivukeskus aiheutti ja aiheuttaa yhä harmaita hiuksia päättäjille.

Kirjoittaja:
Kaisa Juntunen, Heikki Sopanen