Categories
Artikkelit

Satavuotias Lappeenrannan työväenopisto katsoo menneeseen

Lappeenrannan työväenopisto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi työväenopisto j

Lappeenrannan työväenopisto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi työväenopisto julkistaa tänään keskiviikkona eräänlaisen historiikin, katsauksen menneisiin vuosiin.

Oppia kaiken ikää -nimisen kirjan on koonnut Kaisu Lahikainen, entinen työväenopiston opettaja itsekin.

– Kirjassa käydään läpi opiston aika Viipurissa ja sitten vuosikymmenittäin Lappeenrannassa. Lisäksi kirjaan sisältyy opistoon läheisesti liittyneiden ihmisten haastatteluja, rehtorien ja muiden opiston työntekijöiden sekä opiskelijoiden, Lahikainen kertoo.

Työväenopiston arkistossa säilyneistä toimintakertomuksesta ja muusta materiaalista nousi Lahikaisen mielestä esiin kiinnostavia asioita.

– Erityisen mielenkiintoista oli se, miten kiinteä joukko opistossa opiskelevat ja opettavat aikoinaan olivat. Viipurin aikana opisto oli monelle kuin perhe, ja toisaalta opiston toimintaan osallistuttiin perhekunnittain.

Lahikainen kertoo, että alkuaikoinaan sata vuotta sitten opisto järjesti paljon muutakin kuin luentoja. Oli runsaasti esimerkiksi erilaisia iltamia, joihin perheetkin olivat tervetulleita. Toimintaa järjestettiin myös opiston kesäkodissa, ja lisäksi opistolaiskunta järjesti tilaisuuksia ja matkoja.

Lappeenrannan työväenopiston juuret juontavat pitkälle, rajantakaiseen Viipuriin.

– Viipurin työväenopiston syntysanat lausuttiin loppuvuodesta 1907 ja opisto aloitti toimintansa helmikuussa 1908, Lahikainen tietää.

Sotien jälkeen opisto toimi Lappeenranta-Lauritsalan työväenopistona, kunnes Lauritsalan kauppala lakkautettiin ja opiston nimeksi vuonna 1967 tuli Lappeenrannan työväenopisto. Vuodesta 2005 lähtien Lappeenrannan työväenopisto on ollut osa Etelä-Karjalan kansalaisopistoa.

Nimet ovat muuttuneet, mutta jotain on säilynytkin.

– Hyvää henkeä ja yhteisöllisyyden ja välittämisen tuntua pidetään edelleen arvossa. Se näkyy kirjan haastatteluosuuden päättävästä nykyisen rehtorin Leena Elorannan haastattelusta, Lahikainen sanoo.

Kirjoittaja:
Mirva Tuusa