Etelä-Karjalaa hyötynee Venäjän talouskehityksestä jatkossakin

Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Pekka Sutela uskoo Venäjän talouskasvun jatkuvan ja keskiluokan ostovoiman lisääntyvän myös lähivuosina. Etelä-Karjalan kassavirtaa kasvattavat venäläiset ostosmatkailijat.

HEIKKI SOPANEN

LAPPEENRANTA. Venäjän taloutta työkseen tutkiva Pekka Sutela Suomen Pankista uskoo Venäjän talouskasvun jatkuvan lähivuosina finanssikriisistä huolimatta.

– Kasvuluvut riippuvat öljyn hinnankehityksestä ja tietenkin maailmantalouden tapahtumista, mutta Venäjän talouskasvu tulee olemaan suurempaa kuin useimmilla länsimailla.

Sutela sanoo, että mitä suuremmat talouden kasvuluvut, sitä enemmän kasvaa myös Venäjän tuonti ulkomailta. Vaurastuva keskiluokka haluaa jatkossakin kulutushyödykkeitä, ja se hyödyttää myös Etelä-Karjalaa.

Hyöty ei niinkään tule suoran viennin kautta, vaan transito-liikenteestä ja venäläisten ostosmatkailun jatkumisena ja lisääntymisenä. Sutela pitää täysin mahdollisena, että ostosmatkailijoiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan vuosikymmen aikana.

– Se ei tarkoita kovinkaan suurta kasvua vuotta kohti.

Venäjän tämänhetkinen rahoituskriisi on Sutelan mukaan eduksi eteläkarjalaisille kaupoille.

– Jos kauppojen hyllyt Pietarissa alkavat tyhjentyä, Lappeenrannassa ja muualla Etelä-Karjalassa hyllyt ovat täynnä. Keskiluokkainen luoteisvenäläinen, jolla on rahaa, suuntaa silloin ostoksille myös Etelä-Karjalaan.

Sutelan mielestä Etelä-Karjalassa vireillä olevat kaupan ja palvelujen investoinnit voidaan hyvin toteuttaa, osittain venäläisten varaan laskien. Etenkin, kun investoinnit kulutushyödykkeisiin Venäjällä ovat nyt jäissä.

– Pessimismiin ei kannata vaipua. Avaintekijä kanssakäymisessä venäläisten kanssa on pitkäjänteisyys ja luottamuksen luominen.

Sama pitkäjänteisyys on tärkeää myös yritysten investoinneissa Venäjälle.

– Venäjän talous tulee kasvamaan Suomea nopeammin ja öljyn hinta nousee nykyisestä. Siellä on investoinneille potentiaalia.

REKKARALLI ja luoteisvenäläisen keskiluokan mieltymys tuontihyödykkeisiin kuvastaa Sutelan mukaan venäläisen tuotekehityksen rappiota.

– Kilpailukykyisin toimiala siellä on petrokemian teollisuus. Senkin kilpailukyky perustuu ilmaiseksi saatuun pääomaan, halpaan työvoimaan ja edulliseen energiaan.

Sutela ennustaa, että tilanne muuttuu ja EU:n alueella huoli liiallisesta riippuvuudesta Venäjän energian käyttöön muuttuu ajastaan huoleksi siitä, että venäläistä energiaa ei saada tarpeeksi.

– Nord Streamin maakaasuputket ehditään päällystää Kotkan satamassa vielä moneen kertaan ennen kuin ne ovat meren pohjassa, Sutela lohkaisee.

Venäjän kaupan lasketaan antavan Suomessa työtä 50 000 ihmiselle. Varsinaisen viennin lisäksi mukaan lasketaan transitoliikenteen ja niin sanotun jälleenviennin luomat välilliset työpaikat.

Sutela toistaa jo aiemman kantansa puutulleihin, joista EU ja Venäjä taas turhaan neuvottelivat.

– Ne tulevat. Puutulleista on tullut monelle Venäjän päättäjälle ideologinen kysymys. He uskovat, että puutullit lisäävät investointeja Venäjälle.

Sutela ei itse usko investointien nopeaan kasvuun, mutta Suomen ja Venäjän molempia hyödyttävään yhteistyöhön metsäteollisuudessa hän uskoo.

– Rajan toisella puolella on maailman paras metsäteollisuus ja toisella puolella 40 prosenttia pitkistä kuiduista. Pakostihan osapuolet löytävät toisensa jollakin aikataululla, vaikka venäläisten onkin vaikea uskoa molempia hyödyttävään bisnekseen.

RUPLA on 2000-luvulla syrjäyttänyt Venäjällä dollarin. Sen nimellisarvon pitäminen ennallaan on lisännyt ihmisten luottamusta omaan rahaan ja kansalaiset eivät enää varastoi dollareita.

– Rupla on reaalisesti vahvistunut eikä Venäjä taatusti laita sitä kellumaan, koska pelkää mahdollisia seurauksia, Sutela sanoo.

Hänen mielestään pahinta, mitä Venäjällä voi tapahtua, olisi jokin typerä talouspoliittinen päätös, joka säikäyttäisi kansalaiset.

– Päättäjien suurin uhka puolestaan on, että kansalaiset alkavat käyttäytyä syystä tai toisesta epärationaalisesti.

KUVATEKSTI

MIKA STRANDÉN

Tutkimuspäällikkö Pekka Sutela Suomen Pankista ennustaa Venäjän talouskasvun jatkuvan vireänä.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen