Lappeenrantaan syntyi kilpahiihdon musta aukko

Huhtiniemessä järjestetään tänä talvena vain nuorison pariviesti maaliskuussa. Yhden perheen muutto saattaa kaataa varsinkin pienemmän kunnan kilpahiihdon kokonaan.

VESA SALMINEN

LAPPEENRANTA. Huhtiniemessä sen enempää kuin tulevan suurkunnan Lappeenrannan toisessa hiihtokeskuksessa Myllymäessä ei hiihdetä ainuttakaan kansallista hiihtokilpailua tänä talvena.

Etelä-Karjalan hiihdon puheenjohtaja, Hiihtoliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Matti Niemi katselee totisena Etelä-Karjalan hiihdon kilpailukalenteria. Poissa ovat Lappeenrannan kaikki kansalliset, Joutsenon MM-Paavon hiihdot, Taipalsaaren Riennon perinteiset hiihtokisat…

– Onko se sukupolven vaihdos, Niemi miettii kisajärjestäjien katoamista.

Vahva keskittymä on nyt Imatralla, jossa hiihtoa kirittää eteenpäin Imatran Urheilijat huippuryhmä Ski Team Saimaa etunenässä.

Lappeenrannan Hiihtäjien puheenjohtajan Ulla Kekoniemen mukaan heidän seuransa joutui siirtämään parina vuonna peräkkäin kilpailut Imatralle, kun Lappeenrannan kaupunki ei saanut latuja tehtyä. Sen verran suhtautuminen rassasi, että tänä vuonna omat kansalliset jäävät väliin.

— Aina kun lähtee evakkoon, se tietää paljon tavaroiden rahtaamista, eivätkä ihmiset halua lähteä Imatralle asti järjestämään kilpailuja, Kekoniemi kuvaa.

LH:ssa on talkooporukkaa riittänyt sen verran, että järjestelyt ovat hoituneet.

–Kyllähän koko ajan talkootekijöitten määrä on pienentynyt.

NAISTEN maajoukkueen Riikka Sarasoja, Ski Catsien Lari Lehtonen ja lupaavan kaartin Anita Kirvesniemi, Ilkka Kaskinen ja mäkimies Juuso Kaisko sekä alppihiihdon skicrossiin vaihtanut Jouni Pellinen, Niemi luettelee maakunnan hiihdon näkyvimpiä nimiä.

– Huippuja löytyy, massoja on vähän.

Esimerkiksi Sarasoja on Lappeen Riennon hiihtäjä ja Lehtonen edustaa Imatran Urheilijoita, mutta ensin mainittu on jo vuosia asunut opiskelupaikkakunnallaan Jyväskylässä ja jälkimmäisen kortteeri on Joensuussa.

PIENEMMISSÄ kunnissa yhden aktiivisen hiihtoperheen muutto muualle saattaa viedä koko kilpahiihdon mennessään. Niemi uskoo, että nuoret saadaan mukaan, jos vain toimintaa järjestetään.

– Nuoret tykkäävät olla porukassa, mutta se, joka pystyy harjoittelemaan yksin, hänestä tulee kova.

SYNTIPUKKEJA hiihdon alamäkeen on helppo löytää. Dopingpyöritys mediassa on vienyt rutkasti tukijoita.

– Se heijastuu talouteen, on heijastunut jo pitkän aikaa.

Kuin ei-toivottuna tilaustyönä torstaina julkisuuteen tuli kysely, jonka mukaan yli puolet suomalaisista epäilee Suomen nykyisiä huippuhiihtäjiä kiellettyjen aineiden käytöstä. Turun Sanomien, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien ja Karjalaisen TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä vajaat 60 prosenttia vastaajista ei uskonut suomalaisten nykyhiihtäjien puhtauteen.

Vain reilut 30 prosenttia kansalaisista oli sitä mieltä, että suomalaiset huippuhiihtäjät kilpailevat rehellisin keinoin.

HIIHTOLIITON oma talousseuranta ei sekään saa Niemeltä päänsilitystä.

– Siellä oli sellainen toimitusjohtaja, joka puhuisi teidätkin ympäri, hän kuvaa toimitusjohtaja Jari Piiraista, jonka tehtävä kuuluu yhdeksän liiton karsiman työtehtävän joukkoon.

Pienentyneiden tulojen keskeinen kohde on Niemen mielestä selvä.

– Kenttä pitää hoitaa. Piireissähän toiminta tapahtuu, panostus pitää suunnata voimakkaasti sinne.

Hiihtoliiton rahaliikenne on takkuillut Etelä-Karjalankin suuntaan.

– Viime vuoden toimintarahat Hiihtoliitto maksoi pari viikkoa sitten.

– Vaikka Lari Lehtonen edusti Hiihtoliittoa Skandinavia-cupissa, Imatran Urheilijoille tuli sieltä laskuja.

Kirjoittaja:
Vesa Salminen