Liikemiehet haluavat suurhallin Lappeenrannan lentoasemalle

Kaupungin työryhmä esittää suurhallia Harapaisten urheilualueelle. Jukka Sunisen ja Unto Karjalaisen omistama tontti ei ollut kaupungin vertailussa mukana.

ANSSI SILVENNOINEN

LAPPEENRANTA. Lappeenrantalaiset liikemiehet Jukka Suninen ja Unto Karjalainen ovat jättäneet kaupungille ehdotuksen urheilun ja liikunnan suurhallin rakentamisesta. Kaksikko esittää suurhallia omistamalleen noin kolmen hehtaarin tontille Lappeenrannan lentoaseman kupeeseen Lentokentäntien varteen.

Suurhalli tukisi kaksikon omistaman Gateway Kiinteistöt Oy:n hanketta rakentaa toimistohotelli lentoaseman läheisyyteen. Sunisen mukaan lentoaseman jatkokehitys on tarpeen muun muassa tilauslentotoiminnan kasvattamiseksi.

– Lentokentän suurhalliin olisi mahdollista yhdistää monipuolisempia toimintoja kuin muissa sijoituspaikkavaihtoehdoissa, Suninen sanoo.

– Voimme odottaa kaupungin päätöstä maksimissaan puoli vuotta. Emme pysty pitämään paikkaa pidempään, sillä alueelle on kaavailtu muutakin käyttöä.

Sunisen mukaan paikalle voisi rakentaa Kuopio-hallin kaltaisen liikuntakeskuksen, jonka hinta olisi vähintään kymmenen miljoonaa euroa.

– Yksityisten tahojen osuus olisi noin 50–60 prosenttia. Rahoituksesta on jo keskusteltu, ja jonkin verran investoreja on tiedossa.

Lappeenrannan kaupungin oma sijoituspaikkaselvitys ehdottaa suurhallia rakennettavaksi Harapaisten urheilualueelle. Työryhmä kävi kuluvan vuoden aikana läpi suurhallille soveltuvat tontit Lappeenrannan ja Joutsenon alueelta.

Tärkeimpinä kriteereinä pidettiin tontin sijaintia muun muassa majoitus- ja ravitsemuspalveluihin sekä liikenneyhteyksiin nähden. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten läheisyyden katsottiin olevan olennaista hallin päiväkäytön kannalta.

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää sivusi suurhallihanketta puheessaan Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n juhlaseminaarissa lauantaina. Järvenpään mukaan kaupunki on jo saanut ilmoituksia mahdollisilta rakennuttajilta, jos halli päätetään toteuttaa elinkaarimallilla.

– Tällaiselle löytyisi rakentajia nykyisen taloustilanteen aikana. Kaupunki lunastaisi hallin muutaman kymmenen vuoden aikana.

Järvenpään mukaan Joutsenon Rauhaan ja Lappeenrannan Huhtiniemeen kaavaillut suuret matkailuinvestoinnit johtavat siihen, ettei Lappeenrannan suurhallilla olisi käyttöä kokous- tai kongressipaikkana. Tämän vuoksi suurhalli olisi todennäköisesti pienempi kuin selvityksen vertailukohtana käytetty Joensuu Areena.

– En ole huolissani, etteikö suurhalli saisi valtiontukea seuraavien kolmen–viiden vuoden aikana, jos hanke lähtee etenemään, Järvenpää sanoo.

Myös Jukka Suninen uskoo opetusministeriön suhtautuvan suurhalliprojektiin suopeasti.

– Jos Ounasvaara-hanke saa rahaa, miksei tämäkin.

Sijoituspaikkaselvityksessä mukana ollut kaupungin omistama tontti lentoaseman länsipäädyssä jäi pisteytysvertailussa viidenneksi. Sunisen ja Karjalaisen ehdottama sijainti on kuitenkin lähes kaksi kilometriä tätä lähempänä kaupungin keskustaa.

– Ero pitää ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä. Sijainti olisi keskellä suur-Lappeenrantaa, jos katsotaan pidemmälle ja ajatellaan mahdollisia tulevia kuntaliitoksia, Suninen sanoo.

Lappeenrannan teknisen johtajan Ensio Koikkalaisen vetämä työryhmä esittää hankkeen seuraavaksi vaiheeksi suurhallin tarpeellisuuden, edellytyksien ja toteutusmahdollisuuksien selvitystä.

SIJOITUSPAIKKAVERTAILU

Harapainen 90 pistettä

Golfkenttä (Kahilanniemi) 83 pts

Huhtiniemi 69 pts

Viipurin vaneri 60 pts

Lentokentäntien länsipää 51 pts

Muukko 48 pts

Vanhan kanavan alue (matkailurampit) 47 pts

Pajarila 43 pts

Villumäki 39 pts

Pisteytyksen osa-alueet: Pinta-alavaatimus, etäisyys keskustasta, liikenneyhteydet, paikoitus, oppilaitokset, maanomistus, kaava, kunnallistekniikka, perustaminen

Lähde: Maakuntahallin sijoituspaikkaselvityksen loppuraportti

SUURHALLIN KUVAUS

Kiertävä noin 330 metrin juoksurata

Muita yleisurheilun suorituspaikkoja

Jalkapallokenttä 64 x 100 m

Sisäpelikenttämahdollisuuksia

Katsomo- ja varastotilat

Hallin koko noin 100 x 145 m

Autopaikkoja noin 1 000

Lähde: Maakuntahallin sijoituspaikkaselvityksen loppuraportti

Kirjoittaja:
Anssi Silvennoinen