Luottamushenkilöpaikat selvillä jouluun mennessä

Lappeenrannan johtavat luottamushenkilöpaikat ovat osittain kytkyssä maakunnallisiin paikkoihin, eikä niistä ole lopullisesti päätetty. Yhtä yhteistä maakuntavaltuustoa ei tule.

URPO LAANINEN

Etelä-Karjalan maakunnallisten luottamushenkilöpaikkojen jaosta ei saatu vielä tällä viikolla ratkaisua. Maakunnan poliittiset ryhmät pyrkivät päättämään niistä jouluun mennessä.

Tärkeimmät maakunnalliset kuntayhtymät ovat vuoden 2009 alussa hallinnollisesti aloittava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Etelä-Karjalan liitto ja koulutuskuntayhtymä.

Poliittisesti tärkeimmät ovat sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen ja maakuntahallituksen puheenjohtajapaikat.

Maakunnallisia neuvotteluja vetävä SDP:n Etelä-Karjalan aluetoimikunnan puheenjohtaja Pekka Ruotsalainen kertoi puolueiden sopineen sen, että suurimmat valitsevat ensiksi. Myös pienet ryhmät ovat sen hyväksyneet.

Niinpä ensimmäisenä pääsee valitsemaan kunnallisvaaleissa niukasti ykköspaikkansa säilyttänyt SDP, sitten valitsee keskusta ja kolmantena kokoomus.

Ruotsalaisen mukaan demarit eivät ole vielä päättäneet, mitä paikkoja ne haluavat.

Lappeenrannan poliittisten ryhmien keskustelut ovat osittain kytkyssä maakunnalliseen paikkajakoon. Tärkeimmistä paikoista on alustavasti sovittu samalla mallilla, että suurin ryhmä eli SDP valitsee ensiksi. Sekään ei ole vielä päättänyt, haluaako se kaupunginhallituksen vai valtuuston ykköspaikan.

Lappeenrannan ryhmät eivät halua vielä julkistaa alustavia suunnitelmiaan, koska lopullisia päätöksiä ei ole tehty.

Etelä-Karjalan poliittiset ryhmät valmistelevat yhteisen maakunnallisen ohjelman ihan samalla tavoin kuin neljä vuotta sitten. Ohjelmatyöryhmää vetää Pekka Ruotsalainen, ja siinä on kaikilla edustajansa.

– Ohjelmassa vedetään linjaa, kuinka Etelä-Karjalan maakunta menestyy tulevaisuudessa ja kuinka voisimme pärjätä paremmin aluepolitiikassa. Nyt on tehtävä uudenlainen ohjelma, jossa on uusia asioita.

Etelä-Karjalaan ei tule yhtä yhteistä maakuntavaltuustoa, joka päättäisi maakuntaliiton, sosiaali- ja terveyspiirin ja koulutuskuntayhtymän asioista. Pekka Ruotsalaisen mukaan siitä ei ole edes keskusteltu ryhmien palavereissa.

Yhdeksi ongelmaksi on nähty se, että eri kuntayhtymien valtuustot ovat erisuuruisia. Esimerkiksi Etelä-Karjalan liiton valtuustoon valitaan 31 jäsentä sekä sosiaali- ja terveyspiirin valtuustoon 25 jäsentä.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen