Categories
Artikkelit

Nasta mesta skoolata joillekin

Lappeenrannan Raatihuoneelle pääsee joko edustamaan, juhlimaan tai konserttiin. Yksityishenkilö juhlii yhteisöstä nostettuna.

PETTERI VÄRTÖ

LAPPEENRANTA. Munalukko sulkee Lappeenrannan Raatihuoneen portin. Ken siitä käy, on joko tumma tai iltapuku päällä menossa juhlaan tai konserttiin.

– Raatihuone on kaupungin ykkösedustustila. Sitä käytetään, kun kaupungilla on arvovieraita tai arvokkaita tilaisuuksia, Seppo Miettinen kertoo perusteet.

KAUPUNGINJOHTAJA on Raatihuoneen ylimmäinen avaimenhaltija. Hänen päätösvallassaan on, kuka Raatihuonetta voi käyttää ja millaisessa yhteydessä.

– Raatihuoneen käytöstä päätetään tarkkaan harkintaan perustuen kussakin tapauksessa erikseen, Miettinen sanoo. Käyttöä on avattu isommalle yleisölle.

– Ja kitara soi -tapahtuman yksi konsertti on ollut perinteisesti Raatihuoneella, Lemi–Lappeenranta-musiikkijuhlien kamarikonsertteja oli aikoinaan siellä ja nyt uutena avauksena oli kaupunginorkesterin Punssia ja piazzolaa -konsertti. Tällaisiin pienimuotoisiin tilaisuuksiin yleisö voi päästä, Miettinen linjaa.

RAATIHUONEEN lattiaa tepastelevat harvat ja harkiten valitut. Syynä on rakennuksen herkkyys: Raatihuonetta halutaan suojella kulumiselta. Pyyntöjä sataa.

– Yksityistilaisuuksiin esimerkiksi pyydetään, mutta niihin Raatihuonetta ei ole voitu antaa. Tällainen linjanveto on tehty, koska antamisen jälkeen rajanveto on todella vaikeata. Täytyy olla jonkun yhteisön 100-vuotisjuhla tai sellainen, jolloin sitä on tapauskohtaisesti harkinnan perusteella annettu, Miettinen kertoo.

Raatihuoneen käyttö vaihtelee tuntuvasti. Välillä tilaisuuksia on päivittäin, välillä menee viikkoja ilman. Kaupunginjohtajan mukaan tästä ei koidu rahanmenoa.

– Tiloissa pidetään yllä peruslämpöä, henkilökuntaa ja muuta siellä ei ole. Tiloja käytetään tilaisuuksien yhteydessä eikä kustannuksia ole, Miettinen sanoo.

HERRANEN AIKA! Tässähän jää suustaan kiinni puhelimeen. Mennään ennemmin juhlapaikalle. Nuttu naulaan ja eteisessä olevaa vieraskirjaa plaraamaan.

Raatihuoneen käyttö kiristyi remontin jälkeen 1990-luvun alussa. Esimerkiksi vuonna 1994 tilaisuuksia järjestettiin parikymmentä, pari kuussa. Entäs nyt?

Eteispöydän nykyinen vieraskirja alkaa toukokuusta 2002 ja vetelee viimeisiä sivuja. Selailun perusteella tapahtumia on keskimäärin yksi viikossa. Mitäs ne?

Ulkomaiden kieliä on latinalaisilla ja kyrillisillä kirjaimilla, suomeksi on reumayhdistyksiä, urheiluseuroja, valtuustokauden päättäjäisiä, ylioppilaskuntaakin.

Illallisia, juhlalounaita, kahvitilaisuuksia. Sekalainen joukko erikokoisia tasavuosia, mutta myös vaikkapa 36-vuotisjuhlia. Sekä tietenkin yksityishenkilöitä.

Yhteisön meritoituneet jäsenet saavat skoolata raatihuoneella. Muun muassa Ilpo Hakulan ja Hannu Myyryläisen tasavuosia on juhlittu siellä, samoin Seppo Miettisen. Myryn lähtö kaupunginhallituksessa oli ”hienon illan” väärti, Ritva Kauppisen sairaalaneuvous kilisytti laseja myös. Harkittu kippis kaikille!

Raatihuone oli viime viikon lopulla konserttiasussa, muutoin arvorakennuksessa laseja tsaari Nikolai II:n katseen alla kilisyttävät lähinnä kaupungin ja muiden yhteisöjen juhlavieraat. 180-vuotiaan rakennuksen vieraskirjan perusteella tilat ovat käytössä noin kerran viikossa, myös erikseen valituille yksityishenkilöille.

RAATIHUONE

Rakennettu vuonna 1829, ulkoasu 1840-luvulta.

Suomen vanhin puinen raatihuone.

Raastuvanoikeuden ja kaupunginvaltuuston perinteinen kokouspaikka, hallinto- ja virastokäyttöä.

Talossa on toiminut aikoinaan myös mun muassa pankkeja, kouluja, kirjakauppa ja kirjasto.

Kaupungin hallinto muutti uuteen kaupungintaloon vuonna 1983.

1980-luvun lopulla Lappeenrannan arvokkain autiotalo.

Kunnostettiin 1990-luvun alussa, hinta yli viisi miljoonaa silloista markkaa.

1991 kaupunginhallitus päätti tehdä Raatihuoneesta suljetun kaupungin edustustilan, jota vuokrataan muille vain arvotilaisuuksiin.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö