Puolikarjalainen Tuominen tuntee satakuntalaisen

Helena Anttonen on dramatisoinut Pirjo Tuomisen Satakunta-sarjan alkua puolentoista kirjan verran Porin teatteriin. Linda ja Joel saa ensi-iltansa tammikuussa.

LIISA KUKKOLA

LAPPEENRANTA. Helena Anttonen nauraa, että hänestä on kovaa vauhtia tulossa suomalaisten naiskirjailijoiden kirjoittamien laveiden romaanien hovidramaturgi.

Anttonen dramatisoi Laila Hirvisaaren romaaneja jo silloin, kun tämä oli vielä sukunimeltään Hietamies. Nyt on vuorossa Hirvisaaren luokkatoverin, Lappeenrannassa vuonna 1939 syntyneen Pirjo Tuomisen romaanien saattaminen näytelmäksi.

– Linda ja Joel -näytelmästä löytyy puolitoista kirjaa Tuomisen Satakunta-sarjasta: Itkevät syvät vedet kokonaan ja puolet Sillat yli joen -kirjasta.

– Näytelmän nimi kääntyi minusta luontevasti Lindaksi ja Joeliksi, koska kyseessä on satakuntalainen versio Romeosta ja Juliasta, tosin sillä erotuksella, että tässä jäädään henkiin ja elämää eletään väärän puolison rinnalla, Anttonen sanoo.

Linda on sahanomistajan tytär ja valkoinen, Joel sahuri ja punainen.

– Rakkauden näkökulmasta he ovat siis väärillä puolilla.

Satakuntasarjan neljä kirjaa, Itkevät syvät vedet, Sillat joen yli, Kultavainiot ja Maan nälkä, kertoo kansalaissodan jälkeisestä Suomesta.

– Poriin tulee pikemminkin kamarinäytelmä kotirintamasta kuin historiallinen draama. Olen miettinyt, voiko Suomen sisällissodasta tehdä kotirintamakuvausta, rintamalinjathan menivät läpi jokaisen kylän ja joskus jopa perheen sisällä.

Pirjo Tuominen on koulutukseltaan ekonomi. Helena Anttosen mielestä se näkyy kirjailijan tekstissä taloudellisen elämän tuntemuksena ja ymmärryksenä.

– Puolikarjalaisenakin hän osaa kuvata hyvin satakuntalaisen ihmisen heimoluonnetta: tämän vuosisatojen ajan kertynyttä takamettävarallisuutta ja tietynlaista varmuutta leivästä.

– Pirjo Tuominen on itse kertonut, että hän ja Eeva Joenpelto ovat kumpikin kuvanneet kirjallisuudessaan kunniallisia varakkaita ihmisiä.

Pirjo Tuomisen vuonna 2004 julkaistu Vihreät oksat on sukuromaani, jonka keskipisteenä on talo Lappeenrannan Kaivokadulla. Lappeenranta ja eteläkarjalaiset paikkakunnat vilahtelevat Tuomisen teksteissä muulloinkin.

– Lindassa ja Joelissa viitataan Lappeenrantaan, kun Joelin tie vie Linnoituksen vankileirille.

– Kun kirjat pääsevät Lindasta ja Joelista seuraavan sukupolveen, muuttaa jälkipolvea Lappeenrantaan naimisiin.

KUVATEKSTI

LIISA KUKKOLA

Helena Anttonen tietää Pirjo Tuomisen näytelleen lapsinäyttelijänä Lappeenrannan kaupunginteatterin edeltäjässä työväenteatterissa.

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola