HEIKKI SOPANEN
ETELÄ-KARJALAN sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksuosuudet nousevat ensi vuonna selvästi. Kasvuprosentti on tähän vuoteen verrattuna 9,6 prosenttia. Sairaanhoitopiirin hallituksen tiistaina hyväksymässä talousarvioesityksessä jäsenkunnilta kerätään ensi vuonna erikoissairaanhoidon järjestämiseen lähes 122 miljoonaa euroa.
Summa on yli 10,6 miljoonaa tätä vuotta enemmän. Sairaanhoitopiirin johto perustelee suuria korotuksia sillä, että ensi vuoden budjetti on tehty realistiseksi. Budjetin menot kasvavat tämän vuoden ennusteesta noin kuusi prosenttia.
Vuoden alusta yhdistyvän Lappeenranta-Joutsenon maksuosuus on suurin, noin 71 miljoonaa euroa. Laajentuva Lappeenranta on varannut ensi vuoden budjettiinsa erikoissairaanhoitoon 68 miljoonaa euroa.
Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Partanen pitää kolmen miljoonan euron budjetointieroa yllättävän suurena. Partasen mukaan jäsenkuntien kanssa on keskusteltu piirin budjetin tulevista numeroista.
Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ilpo Hakula (kok.) oli viime viikolla Lappeenrannan kaupunginhallituksessa hyväksymässä kaupungin budjettia.
Hakula sanoo, että kaupungin osalta erikoissairaanhoidon budjetti on tavoitteellinen.
– Kaupunginhallituksen hyväksymä erikoissairaanhoidon budjetti on osa sosiaali- ja terveystoimen koko raamia. Ratkaisevaa on rahan käyttö toimialan sisällä.
Sairaanhoitopiirin budjetti taas laaditaan edellisten vuosien käytön perusteella.
– Kuntakohtaiset maksuosuudet on määritelty oletuksella, että kuntakohtainen käyttö on saman tasoista kun edellisinä vuosina.
Osan kustannusten noususta selittävät sairaanhoitopiirin uudet tehtävät ja vakanssit sekä laitehankinnat.
Uusia vakansseja esitetään perustettavaksi yli 50. Partanen muistuttaa kuitenkin, että valtaosa niistä on kunnilta piirille siirtyviä vakansseja.
Uusia, kalliita laitteita tarvitaan hoidon kehittyessä koko ajan.
Keskussairaalaan perustetaan ensi vuonna nopean vasteen osasto lisäämään potilasvirtojen sujuvuutta ja vähentämään ylikuormitusta sairaalassa. Lyhytaikaisten potilaiden hoito tulee halvemmaksi, mutta ulkopuolisia menojakin syntyy.
Myös terveyskeskuspäivystyksen siirtyminen sairaanhoitopiirille lisää kustannuksia, koska lääkäripalvelut joudutaan ostamaan ulkopuoliselta firmalta. Sairaalan apteekin toiminnan laajeneminen koko sosiaali- ja terveyspiirin alueelle lisää myös menoja, samoin rakenteilla olevan G-siiven käyttöönotto.
Partanen sanoo, että kun maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin toiminta alkaa 2010, jäsenkuntien maksuosuuksien kasvun on pysyttävä kurissa.
– Ne eivät saa kasvaa valtakunnallista, keskimääräistä kasvua enempää, ja muutenkin niiden pitää pitää noudattaa kuntien talouskehitystä.
Hakula sanoo, että nopean vasteen osaston ja terveyskeskuspäivystyksen menojen osalta vallitsee jäsenkunnissa hyväksyvä yksimielisyys. Kuntien maksuosuuksistakaan ei ole jupistu, kunhan niissä pysytään.
– Tärkeää on saada perusterveydenhoito toimimaan. Jos se ei toimi, se näkyy heti kuntien kulujen kasvuna. Sairaanhoitopiirin haaste on, että sen hoitoammattilaiset pystyvät kehittämään hoitoa kustannustehokkaaksi.
Sairaanhoitopiiri on Hakulan mukaan pärjännyt valtakunnallisessa kustannusvertailussa hyvin koko 2000-luvun. Parina viime vuonna hoitotakuu ja investoinnit tietojärjestelmiin ovat aiheuttaneet poikkeuksellista kulujen kasvua.
– Uskon, että tilanne tässä suhteessa normalisoituu. Tästä vuodesta näyttäisi tulevan budjetin osalta muutaman miljoonan verran ylijäämäinen. Kuntakohtainen lopputulos määräytyy puhtaasti hoitojen käytön perusteella.
Sairaanhoitopiirin lainamäärä kasvaa ensi vuonna 14 miljoonaan euroon. Ensi vuonna investoidaan rakennuksiin 5,5, kalustoon ja laitteisiin 3,6 ja atk-järjestelmiin 0,8 miljoonaa euroa.
Suurin yksittäinen investointi on sairaalan G-siipi, johon on budjetoitu ensi vuodeksi 3,5 miljoonaa euroa. Siipeen muuttavat vuoden alussa lastentautien osasto, lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot, synnytysosasto ja apteekki.
KUVATEKSTI
PEKKA HÖLKKI
Keskussairaalan G-siipeä viimeistellään. Työn touhussa Jussi Vainikka ja Jouko Kohonen.
SAIRAANHOITOPIIRIN BUDJETTILUKUJA 2009
Erikoissairaanhoidon kokonaismenot 136,7 miljoonaa euroa.
Menoista on henkilöstökuluja 56 %, palvelujen ostoja 21,4 %, tarvikeostoja 16,9 % ja poistoja 4 %.
Erikoissairaanhoidon toimintatuotot ovat 136,6 miljoonaa euroa.
Tuotoista jäsenkuntien maksuosuus on 89,2 %.
Muut tuotot ovat asiakas- ja tutkimuspalvelujen myyntiä (6 %), maksutuottoja (3,7 %), ja muita tuottoja (1,1 %).
Sairaanhoitopiirin palveluksessa on ensi vuonna noin 1 400 henkilöä. Lukuun sisältyy myös varahenkilöstö.
Henkilöstöstä on lääkäreitä noin 170 ja hoitohenkilöstöä reilu 800.