Simpelejärven selillä on erilaiset kalakannat

Lemmikonselän valtaavat särkikalat. Kirkkoselällä peto- ja särkikalojen suhde on tasapainossa.

ANSSI KEMPPINEN

PARIKKALA. Simpelejärven Lemmikonselän kalakanta on vääristynyt. Lemmikonselän vesistössä on paljon särkikaloja ja vähän petokaloja.

Saimaan vesi ja ympäristötutkimuksen koekalastuksen saaliista yli 70 prosenttia oli särkiä, ruutanoita ja suutareita, kun isojen ahvenien ja muiden petokalojen osuus jäi alle seitsemän prosentin.

Lemmikonselällä ja Kirkkoselällä heinäkuussa tehdyt koekalastukset kuuluvat Parikkalan jätevesien tarkkailuun. Kunnan jätevedenpuhdistamo laskee jätevetensä Särkisalmen länsipuolelle, josta ne kulkeutuvat Kirkkoselällä.

Kirkkoselän koekalastuksessa saaliiksi tuli eniten ahventa, särkeä ja kuhaa, sekä jonkin verran salakoita, kiiskejä, lahnoja ja haukia. Lemmikonselän saaliiseen verrattuna Kirkkoselän ahvenet ja särjet olivat suurempia, ja ruutanat sekä suutarit puuttuivat kokonaan.

Petokalojen osuus saalismassasta oli yli 36 prosenttia, mikä tarkoittaa kalakannan olevan kohtuullisen hyvässä tasapainossa kunnossa.

– Ilman jätevesien rehevöittämisvaikutusta särkikaloja voisi olla vähemmän. Jätevesien vaikutus kalakantaan nähdään paremmin seuraavassa koekalastuksessa, sanoo vesi- ja ympäristötutkimuksen toimitusjohtaja Pena Saukkonen.

Koekalastus uusitaan muutaman vuoden kuluttua.

Tutkimuksessa vertailualueena olleen Lemmikonselän kalakantaa huonontaa eniten vesistöalueen rehevyys. Rehevyyttä ilmaisee myös saaliin määrä, joka oli kolmanneksen suurempi kuin Kirkkosellällä.

Lemmikonselän rehevyyttä lisäävät Siikalahdelta tulevat ja Koirajoesta laskevat ravinteikkaat vedet. Lemmikonselältä vedet virtaavat taas Särkisalmen kautta kohti Kirkkoselkää ja Simpelejärven muuta vesistöä.

Lemmikonselkä sijaitsee aivan Särkisalmen itäpuolella, ja Kirkkoselkä länsipuolella nelisen kilometriä salmesta lounaaseen päin.

Kirjoittaja:
Anssi Kemppinen