IMATRA on eteläkarjalainen suurkaupunki uurnahautausten lukumäärän perusteella. Imatralaisista vainajista tuhkataan tänä vuonna jo yli puolet. Muissa Etelä-Karjalan kunnissa vainajia tuhkataan korkeintaan neljäsosa, prosentti koko maassa on 36. Yleisintä tuhkaus on Helsingissä (80 prosenttia).
Imatrasta tekee ison tuhkauskaupungin oma krematorio. Viisi vuotta Imatralla toiminut krematorio on madaltanut kynnystä vaihtaa perinteinen arkkuhautaus vainajan tuhkaukseen ja uurnahautaukseen. Imatralaisten ohella krematorio on tuhkannut vainajia lähinnä LuumäkiMikkeliSavonlinna-linjan eteläpuolelta.
Imatran krematorion tuhkausmäärä on liki kolminkertaistunut vuodesta 2003. Ensimmäisenä toimintavuonna vainajia tuhkattiin 145, viime vuonna tuhkattavia oli jo 440. Krematorion kapasiteetti on noin 800 tuhkausta vuodessa nykyisellä vuorojärjestelyllä, ylipuutarhuri Ari Ylähollo Imatran seurakunnasta kertoo.
ETELÄ-KARJALAN muissa kaupungeissa hautaustapa on vaihtunut Imatraa hitaammin. Joutsenossa ja Lappeenrannassa vainajista tuhkataan joka neljäs, kunnista lähelle pääsevät Ruokolahti ja
Savitaipale. Niissä joka viides vainaja tuhkataan. Muissa maalaiskunnissa vainajista tuhkataan noin joka kymmenes.
Lappeenrannassa uurnahautauksen lisääntymiseen on vaikuttanut uurnalehdon perustaminen Ristikankaan hautausmaalle. Loppukesästä 2007 käyttöön otettu alue on Lappeenrannan seurakuntayhtymän ylipuutarhurin Jukka Nikusen mukaan otettu hyvin vastaan: tuhkausprosentti on noussut 15:stä 25:een.
Lappeenrannassa uurnahautaus lisääntynee myös jatkossa muita Etelä-Karjalan kuntia nopeammin. Seurakuntayhtymä suunnittelee uurnalehtoa myös Lepolan hautausmaan yhteyteen, mikä palvelee vanhan Lappeenrannan kalmiston sukuhaudoilla kävijöitä. Uurnalehdon on määrä valmistua vuonna 2010.
UURNALEHTOJA on vaihtelevasti Etelä-Karjalan seurakuntien hautausmailla. Jos erillistä paikkaa tuhkauurnille ei hautausmaalla ole, tuhka sijoitetaan uurnahautauksissa tavallisesti vanhoihin olemassa oleviin sukuhautoihin. Tuhkan voi sijoittaa sukuhautaan, vaikka tuhkauurnille olisikin oma erillinen alue.
Hautajaislain vaatimia tunnuksettomien hautausmaita Etelä-Karjalan seurakunnilla on yksi yhteinen Joutsenon Rauhassa. Sankarihautausmaan yhteydestä erilliseksi alueeksi erotettu tontti on toistaiseksi ollut käyttämätön. Kirkkoon kuulumattomat haudataan maakunnassa yleensä kirkkomaiden sukuhautoihin.