ANSSI SILVENNOINEN
LAPPEENRANTA. SaiPan Tero Koskirannan ura oli kesällä vedenjakajalla. 24-vuotias hyökkääjä ei ollut tehnyt läpimurtoa liigatasolle Espoon Bluesissa, eikä kasvattajaseura enää halunnut käyttää sopimuksessa ollutta optiota.
Bluesin päätös venyi ja venyi. Samalla muiden joukkueiden pelaajaringit täyttyivät hyvää vauhtia.
Pelipaikkaa ei tuntunut löytyvän mistään. Monessa tapauksessa oli 5050-tilanne, ja joukkueet päätyivät sitten siihen toiseen kaveriin, Koskiranta kertoo.
Tavoitteeni on aina ollut pelata ratkaisuroolissa niin korkealla tasolla kuin mahdollista. Kesällä ajattelin, että tämä on viimeisiä paikkoja uralla tehdä jotakin, jos meinaan saada tästä kunnon ammatin. En halunnut jäädä enää mihinkään nelosketjuun pyörimään.
Koskiranta sai kaipaamansa näyttöpaikan elokuussa SaiPasta. Loukkaantuneiden tuuraajaksi kutsuttu Koskiranta teki vaikutuksen heti ensimmäisessä harjoitusottelussaan. Tilille tuli kaksi syöttöpistettä, joista ensimmäinen heti ensimmäisessä vaihdossa.
Se helpotti kovasti. Jäätuntuma oli nimittäin kaikkea muuta kuin kohdallaan. Olin pyörinyt kesällä jäällä pari kertaa itsekseni, Espoon hallivakseille vaan kiitokset, Koskiranta naurahtaa.
Koskiranta sai pian SaiPalta koko kauden kattavan sopimuksen, ja voitti kiitokseksi joukkueen harjoituskauden sisäisen pistepörssin.
Homma lähti heti sujumaan Koskisen ja Kohon kanssa. Heidän kanssaan on tosi helppoa pelata.
Koskiranta pelasi Bluesissa samaan aikaan kuin Jarkko Immonen, Antti Pihlström ja Ville Viitaluoma, jotka ponnahtivat kotimaisen kiekkomaailman kärkeen juuri SaiPassa.
Olin kuullut SaiPasta pelkkää hyvää. Niin moni on noussut SaiPassa ylös, että sekin rohkaisi tulemaan tänne.
Kaksi viimeistä juniorikauttaan Koskiranta pelasi Bluesin A:ssa isossa roolissa, mutta tie edustusjoukkueeseen oli tukossa.
Edustuksen kesätreeneissä taisin käydä vain kerran ja silloinkin istuin koko jääajan vaihtopenkillä.
Junioriajan jälkeen Koskiranta löysi pelipaikan Kirkkonummen Salamoista. Hyvät otteet Mestiksessä poikivat Koskirannalle vihdoin pääsyn Bluesin edustusjoukkueeseen kaudeksi 200607.
Pelipaikan vakiinnuttaminen ei onnistunut, ja nuorukainen pomppi kaksi kautta Bluesin ja Salamoiden väliä.
Varsinkin ensimmäisen Blues-kauden loppu korpeaa Koskirantaa yhä.
Pudotuspelien alla minut syrjäytettiin, kun olin ilmeisesti riskialttiimpi kuin joku toinen. Se söi miestä, Koskiranta sanoo.
Salamoissa tullut peliaika oli itseluottamuksen ja pääkopan kannalta erittäin tärkeää.
En saanut Bluesissa sitä mahdollisuutta, jonka moni muu sai. Omasta mielestäni olisin ansainnut enemmän näyttöpaikkoja. Tipahdin vain johonkin väliin. Ei se ainakaan yrityksen puutteesta johtunut.
Kokemustensa vuoksi Koskiranta tarttui SaiPan kädenojennukseen liki maanisella innolla. Harjoitusotteluista alkanut positiivinen kierre on vain jatkunut.
Bluesin hylkäämä hyökkääjä on kerännyt 29 ottelussa pisteet 9+12=21. SaiPan sisäisessä pistepörssissä edellä on vain Shayne Toporowski.
SaiPan ja Bluesin kulttuurierot Koskiranta koki konkreettisesti ajauduttuaan lokakuun alussa kuuden ottelun pisteettömään putkeen.
Sanni (valmentaja Ari Santanen) kävi silloin sanomassa, että älä mieti sitä ja että valmentajat ovat tyytyväisiä peliini, vaikka pisteitä ei ole tullutkaan.
Onhan tuollainen suhtautuminen pelaajan kannalta aivan hemmetin tärkeää. Täällä ei muutenkaan tulla saman tien huutamaan selän taakse pää punaisena, jos tekee virheen.
SaiPassa on positiivinen ilmapiiri ja toimiva pelisysteemi. Valmentajat ovat sopivan rentoja, mutta kuri kuitenkin pysyy. Espooseen tuli vasta viime kaudella samanlainen joukkuehenki kuin SaiPassa on nyt. Siksi kai menestyimmekin niin hyvin.
Omasta pelistään Koskiranta löytää rutkasti parannettavaa.
Esimerkiksi läpiajot. Olen tainnut epäonnistua viidessä peräkkäin. Jos vaikka tänään onnistuisi.
l l l
Jääkiekon SM-liigaa SaiPaPelicans Kisapuistossa klo 18.30.
KUVATEKSTI
PEKKA HÖLKKI
Tero Koskiranta kertoo rentoutuvansa parhaiten omassa saunassa. Sauna on ainoa asia, mikä jäähallilta puuttuu, Samille (Koikkalainen) vaan vinkiksi.