ANSSI KEMPPINEN
RAUTJÄRVI. Hiitolanjoen Voiman ja Vantaan Energian pitää ryhtyä suunnittelemaan kalateitä voimalaitostensa ohi Hiitolanjoelle. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukaan voimayhtiöt on velvoitettu tekemään kalatiesuunnitelmat ja lupahakemukset ympäristövirastolle 31.1.2010 mennessä.
– Ympäristölupavirasto tekee päätöksen varsinaisesta rakentamisesta vasta kun suunnitelmat on hyväksytty, sanoo kalastusbiologi Kauko Poikola Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta.
Ympäristölupaviraston päätöksen perustelujen mukaan Hiitolanjoen olosuhteet ovat muuttuneet niin olennaisesti, että voimalaitosten voimassa olevat kalatalousmaksut muutetaan kalatievelvoitteeksi. Päätös perustuu vesilakiin.
Voimayhtiöt ovat vastustaneet kalateitä. Niiden mukaan Hiitolanjoen olosuhteet eivät ole muuttuneet olennaisesti vuodesta 2001, jolloin yhtiöille määrättiin kalatalousmaksut.
Vantaan Energian energiastrategiajohtaja Pertti Hildén sanoo, ettei yhtiö vastusta kalateitä, mutta niiden rakentaminen ja veden ohijuoksutus vievät voimalaitoksen kannattavuutta.
– Me perehdymme nyt ensin ympäristölupaviraston päätökseen, ja kerromme kantamme myöhemmin.
Myös Hiitolanjoen Voima haluaa tutustua ensin kunnolla päätökseen.
Kalatievelvoitetta hakenut Kaakkois-Suomen TE-keskus perustelee hakemustaan sillä, että muun muassa tieto Hiitolanjoen kalakannoista on lisääntynyt vuodesta 2001 ja joki nähdään nyt paremmin Laatokan järvilohen elintärkeänä lisääntymisjokena.
Poikolan mukaan lohella on kova hinku nousta jokea ylös ja kalatiet tuovat lohelle lisää kutualueita. Myös kalastusmatkailun merkitys lisääntyy.
– Ympäristölupavirastolta oli rohkea veto perustella kalatiepäätöstä silläkin, että näin säilyy alkuperäisten kalakantojen monimuotoisuus.
Poikolan mukaan koko päätös voi olla ennakkotapaus myös muiden jokien kalatievaatimuksille.
Poikolan mukaan kalateitä on suunniteltu Hiitolanjoelle jo kymmenen vuotta. TE-keskus oli sopinut voimayhtiöiden kanssa jo 2000-luvun alussa kalateistä, mutta yhtiöt vetäytyivät hankkeesta.
– Kun haimme sitten ympäristölupavirastolta kalatalousmaksujen korotusta, sukset menivät lopullisesti ristiin.
Poikola on tyytyväinen ympäristölupaviraston uuteen päätökseen.
– Tämä oli vasta erävoitto. Uskon, että voimayhtiöt vievät asian Vaasan hallinto-oikeuteen ja sieltä korkeimpaan oikeuteen.
Poikolan mukaan ensimmäinen kalatie voisi olla valmis viiden vuoden kuluttua, jos oikeusasteet menevät myönteisesti läpi.
Hiitolanjoen Voima omistaa Hiitolanjoella Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitokset. Vantaan Energia omistaa taas Lahnasenkosken voimalan.
Laatokkaan laskeva Hiitolanjoki (Kokkolanjoki) saa vetensä Simpelejärvestä ja Silamusjoen ylävesistöistä. Joki virtaa Suomen puolella Rautjärvellä.
KUVATEKSTI
Anssi Kemppinen
Ritakosken voimalan omistaa Hiitolanjoen Voima.