Kuntalaiset tukevat puolueiden paikallisosastoja tahtomattaan

Puolueet saavat keskimäärin 15 prosenttia kunnallisten luottamushenkilöiden kokouspalkkioista. Lappeenrannan veronmaksajat tukivat puolueosastoja viime vuonna vähintään 150 000 eurolla.

PETTERI VÄRTÖ

JOKAINEN veronmaksaja rahoittaa puolueiden kunnallista järjestötyötä joka vuosi. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten juoksevien kulujen hoitoon ja vaalikassaan kilahtaa veronmaksajien rahaa riippumatta siitä, kuuluvatko nämä puolueeseen vai eivät tai äänestivätpä nämä kuntavaaleissa vai eivät.

Veronmaksajien höveli avustusmuoto on kunnallisten luottamushenkilöiden kokouspalkkioista puolueille lyhennettävä osuus, niin sanottu puoluevero. Kuntatasolla sitä kannetaan kunnanhallituksen ja -valtuuston ja lautakuntien sekä näiden mahdollisten jaostojen jäsenten saamista kokouspalkkioista.

Kukin kunnallisjärjestö ja paikallisyhdistys määrittelee puolueveron osuuden itsenäisesti. Prosenteissa on pieniä kuntakohtaisia eroja, mutta käytännössä puolue saa 15 prosenttia jokaisen puolueen listalla – vaikka sitoutumattomanakin – kuntavaaleissa ehdokkaana olleen luottamushenkilön kokouspalkkiosta.

ETELÄ-KARJALASSA tuntuvimmin omia luottamushenkilöitään verottavat kokoomus Imatralla sekä vasemmistoliitto ja vihreät Lappeenrannassa. Näillä puolueiden paikallisosastolle menee 20 prosenttia jokaisesta kokouspalkkiosta.

Eniten kokouspalkkioista jää omaan kulutukseen keskustan ja perussuomalaisten luottamushenkilöille. Perustussuomalaiset ottavat korkeintaan kymmenen prosenttia palkkioista, samaten keskusta Lappeenrannassa. Imatran keskustassa osuus laskee 20:sta kymmeneen prosenttiin, kun vaalivelka on kuitattu.

VERONMAKSAJIEN rahaa menee puolueverona puolueiden kunnallisjärjestöille ja paikallisyhdistyksille Etelä-Karjalassa eniten Lappeenrannassa. Lappeenrannassa on maakunnan suurin ja eniten kokoustava kaupunginhallitus sekä -valtuusto ja myös suurin määrä lautakuntia ja niiden jäseniä.

Lappeenrannassa kaupunginhallituksen ja -valtuuston rivijäsenen kokouspalkkio oli 90 euroa ja lautakunnan jäsenen 75 euroa viime vuonna. Hallitus kokoontui vuoden aikana 46 ja valtuusto yhdeksän kertaa. Kaupungin yhdeksän eri lautakuntaa puolestaan kokousti noin sata kertaa vuonna 2008.

RIVIJÄSENEN palkkiolla laskettuna Lappeenranta maksoi luottamushenkilöilleen kokouspalkkioita vähintään miljoona euroa vuonna 2008. Summa lienee vähän alakanttiin, sillä siinä ei ole huomioitu eri jaostojen kokouspalkkioita eikä puheenjohtajien rivijäseniä parempia kokouspalkkioita. Entäpä puoluevero?

Miljoonasta eurosta 15 prosenttia on 150 000 euroa. Jokainen lappeenrantalainen veronmaksaja siis avusti puolueiden kunnallisjärjestöjen vaalityötä suurin piirtein kolmella eurolla. Vaaliteltoilla syksyllä nautituista kahvikupposista pari ensimmäistä on todennäköisesti siis tullut maksettua ihan omasta pussista.

Lappeenrannan uusi kaupunginvaltuusto päättää kokouspalkkioiden korotuksista 12. tammikuuta. Taksoja on esitetty nostettavaksi nykyisistä kymmenen euroa sekä hallituksessa, valtuustossa ja lautakunnissa että näiden jaostoissa. Myös Imatralla on aikeita tehdä tuntuva kuoppakorotus kokouspalkkioihin.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö