IMATRA. Tiet Imatran Viraskorvessa ovat pitkiä ja kapeita. Viimeistään Viraskorventien ja Ilmeentien risteyksessä kaukaa tuleva muusikko saattaa menettää uskonsa siihen, että jostain sieltä maalaismaisemasta todella löytyy Konserttihovi.
Useat suomalaiset muusikot osaavat jo reitin. Konserttihovin uskollinen esiintyjäjoukko vuosikymmenten takaa on nimekäs: Jorma Hynninen, Ralf Gothóni, Martti Rousi, Erkki Rautio, Seppo Kimanen, Yoshiko Arai.
Martti Räsäsen 70-luvulla rakentamaa puurakennusta isännöivät yhdettätoista vuotta Oili ja Juha Räisänen. Räsänen soittaa yhä viuluaan konserttisalin maalauksessa.
Esiintyjät ovat huippuja. Mutta mistä sinne korpeen löytyvät kuulijat?
Yleisömäärät ovat viime aikoina lähteneet ylöspäin, vaikkei suuria muutoksia olekaan tapahtunut, isäntä kertoo.
Vastaavaa toimintaa ei tällä alueella ole. Meille tulee yleisöä Mikkeliä ja Parikkalaa myöten.
Konserttihovia tukevan Konsa ry:n puheenjohtaja Mirja Kekkonen vahvistaa, että kantayleisö on pysynyt jo joitakin vuosia samana ja samankokoisena.
Jotkut tulevat tietyn esiintyjän, toiset ohjelman tai instrumentin takia. Lappeenrannasta käy kaupunginorkesterin tukiyhdistyksen Bravissimon jäseniä, ja henkilöautoryhmiä kauempaakin, Kekkonen kertoo.
Nuoria saisi Räisästen mielestä käydä enemmän.
Toivoisimme, että musiikkiopisto ottaisi ohjelmaansa konserteissa käynnin, Oili Räisänen ehdottaa.
Kekkonen ihmettelee, mikseivät musiikkia harrastavien lasten vanhemmat kuljeta soittajalapsiaan konsertteihin niin kuin urheilevien lasten vanhemmat omiaan.
Juha Räisäsellä on sellainen tuntuma, että kamarimusiikkitoiminta on koko maassa hupenemaan päin. Tampereella saattaa kamarikonsertissa olla sata kuulijaa, Helsingissä jopa vähemmän. Jos Imatran Konserttihovi vetää viisikymmentä, se tuntuu hyvältä saavutukselta.
Huoli saattaa väistyä. Viime viikolla kuultiin uutista, että Helsinkiin on tullut uusia, kamarimusiikkia elvyttäviä klubeja.
Kamarimusiikki on herkkää ja hienosyistä, hienoin timantti klassisen musiikin kruunussa, Juha Räisänen hehkuttaa.
Martti Räsäsen kuoltua 1995 Konserttihovi tuli muutaman vuoden päästä myyntiin. Arvoflyygeli Bösendorfer uhkasi mennä sen siliän tien kaupan mukana. Silloin Juha Räisänen ajatteli, että Räsäsen kulttuuritekoa on jatkettava, ja osti paikan vaimonsa kanssa.
Monet ovat pitäneet Räsäsen 70-luvun rakennushanketta eräänlaisena luovana hulluutena. Räisäset naureskelevat saaneensa samanmoisen arvonimen.
Heti ensikonsertissa heillä oli nimekäs tähti.
Olin laulanut Savonlinnan oopperakuorossa, ja Jorma Hynninen oli levyttänyt Konserttihovissa. Savonlinnassa kysyin Hynniseltä, tulisiko hän meille esiintymään. Hän otti kalenterinsa esiin ja sopi päivän saman tien, Juha Räisänen muistelee.
Minulla on enemmän esiintyjämateriaalia käytössä kuin mitä voin tänne ottaa. Se on tosi hienoa, Räisänen kiittää.
Viime aikoina klassisen musiikin rinnalle Konserttihoviin on tuotu klezmeriä, Piazzollaa ja jazzia.
Juha Räisänen laulaa itse bassona Sonus Borealiksessa ja Vuoksen mieslaulajissa. Tämä ohjaa myös pariskunnan työnjakoa. Oili Räisänen kertoo olevansa hovissaan siivooja ja yleisilmeen luoja. Aviomies hoitaa taiteellisen tarjonnan.
Tyttäremme sanoi pienenä, että ei äiti laula, isi vaan laulaa, Oili Räisänen muistaa.
KUVATEKSTI
PÄIVÄ HEISKANEN
Koiviston kirkon kruunu valaisee Konserttihovin salia. Sanotaan, että se on Katariina Suuren lahjoittama. Takaseinää koristavat Savitaipaleen kirkon entiset urkupillit.
Nuotit portinpielissä kertovat, mitä tässä kartanossa tapahtuu.
Oili ja Juha Räisänen ovat isännöineet Konserttihovia kymmenen vuotta.
Konserttihovi 30 vuotta
Perusti Martti Räsänen 1970-luvulla kesken jääneen Ilmeen nuorisoseurantalon perustuksille.
Oili ja Juha Räisänen ostivat 1998.
Imatran kaupungin kanssa ostopalvelusopimus, Kaakkois-Suomen taidetoimikunta avustaa, Konsa ry myöntää toiminta-avustuksia.
Konsertit tuottaa Konserttihovin kamarimusiikin kannatusyhdistys ry.
Konsa ry on tukiyhdistys, jossa on toista sataa jäsentä. Se mm. hankkii yleisöä ja avustaa lipunmyynnissä.
Kevätohjelmassa seuraavaksi Iiro Rantalan konsertti 11.3.
30-vuotisjuhlallisuudet ajoittuvat syksyyn. Marraskuussa taideviikolla avajaiskonsertti on samalla Konserttihovin juhlakonsertti.