Hiitolasta löytyi hopeaesineitä sisältävä kalmisto

Arkeologi Ville Laakso pitää Hiitolan kalmistoa yhtenä Karjalan merkittävimpänä muinaisjäännöksenä. Laakso on tutkinut Hiitolan kalmistoa kolmena kesänä. Kohde varmistui kalmistoksi vuonna 2006.

ILPO LESKINEN

LAATOKAN RANNALTA on löytynyt merkittävä muinainen kalmisto. Entisestä Hiitolan pitäjästä, luovutetusta Karjalasta, on löytynyt ristiretkiaikainen kalmisto.

Arkeologi Ville Laakso Turun yliopistosta on tutkinut löydöstä kolmena kesänä pietarilaisen Kunstkamera-museon kanssa. Haudoista on löytynyt poikkeuksellisen runsaasti hopeaesineistöä.

VUONNA 2006 löytynyt kalmisto kuuluu Laakson mukaan luovutetun Karjalan merkittävimpiin arkeologisiin kohteisiin sodan jälkeen. Se on myös alueen tärkeimpiä kalmistolöytöjä kautta aikojen.

Tähän mennessä on tutkittu 79 hautaa, joista yksi on polttohauta ja loput ruumishautoja. Reilu puolet haudoista sisältää vainajan mukana haudattuja esineitä.

Haudat ovat peräisin ajalta 1200-1500 jKr. Lisäksi on löytynyt viikinkiaikaisia (n. 800-1050 jKr.) esineitä, jotka lienevät peräisin polttokalmistosta.

TUTKITTUJEN hautojen määrällä mitaten Hiitolan kalmisto on Karjalan ja Itä-Suomen suurimpia.

Vain Lappeen Kauskilan kalmistosta on Laakson mukaan tutkittu useampia hautoja.

Esineellisiä hautoja on Hiiitolasta tullut esiin eniten. Runsaimmin varustetut haudat puuttuvat. Aseita, astioita tai työkaluja ei ole löytynyt.

HIITOLAN kalmiston tutkimuksissa on Laakson mukaan pidetty tarkoituksella matalaa profiilia.

Syynä tähän on, että luovutetun Karjalan muinaislinnoja ja kalmistoja on käyty ryöstelemässä metallinilmaisimen avulla. Korvaamattomia vahinkoja on jo tapahtunut.

VILLE LAAKSO on tutkinut Lappeen Kauskilan kalmistoa vuosina 1999-2005 sekä etsinyt rautakautisia ja keskiaikaisia muinaisjäännöksiä Lappeenrannan ympäristöstä.

Laakso on useana vuonna tutkinut myös Parikkalan Uukuniemellä sijaitsevaa Papinniemen ortodoksista autiokylää.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen