SENAATTI-KIINTEISTÖJEN Itä-Suomen aluejohtaja Jyrki Reinikainen sanoo, että vankila-alueen tulevaisuutta on mietitty lähinnä kahvipöytäkeskustelujen tasolla. Niissä on vilahtanut muun muassa metsästysseuratoiminta, linnustus, hotelli ja maatalouden jatkojalostus. Ylipäänsä Konnunsuon tulevaisuudessa ovat Reinikaisen mielestä avainasemassa vankilan laajat, noin tuhannen hehtaarin maat.
Vankilassa on myös iso määrä irtaimistoa, jonka kohtalo on täysin avoin.
Valtion kiinteistöliikelaitos Senaatti-kiinteistöt on Konnunsuon tulevaisuuden järjestelyissä aivan uudenlaisessa tilanteessa. Sillä on kokemusta kahden vankilan, Sörnäisten ja Kakolan, alasajosta.
Ne eivät ole olleet ongelmallisia tapauksia. Sörnäinen Helsingissä on jo uudessa käytössä. Kakolan kanssa tuskin tulee ongelmia: se sijaitsee Turun keskustan ja meren tuntumassa. Konnunsuon vankila sijaitsee keskellä Konnunsuota. Ja taloudellinen nousukin on taittunut.
– Hyvät ideat ovat tarpeen, Reinikainen sanoo.
– Kysymys voi olla myös siitä, kuka osaa arvostaa puhdasta suomalaista luontoa.
Vankilan rakennukset ja maat siirtyivät Senaatti-kiinteistölle entiseltä vankeinhoitolaitokselta 2000-luvun alussa. Varsinainen vankeinhoito siirtyi rikosseuraamusvirastolle.
Virasto on maksanut Senaatille 1,4 miljoonan euron vuosivuokraa. Vuokra on niin sanottu pääomavuokra. Vankila on itse vastannut rakennusten energiakuluista ja kunnossapidosta. Neliöitä on tuhansittain, rakennuksia on tehty noin seitsemän vuosikymmenen aikana.
Kun vankila lakkaa, tulevat kaikki kiinteistöjen hoitokulut Senaatti-kiinteistöjen piikkiin.
VANHASSA vankilassa on runsaasti vuosikymmenten aikana kertynyttä irtaimistoa. Kaakkois-Suomen aluevankilan kehittämispäällikkö Ahti Tenhunen alkaa mietiskellä:
– Viisi toimivaa traktoria, maatalouskoneita ja leikkuupuimuri, ehkä 300 000 euroa…
Mitään suunnitelmia Konnunsuon irtaimistolle ei ole vielä tehty. Eikä oikein voidakaan tehdä. Rikosseuraamusvirasto yrittänee kuitenkin käyttää sen minkä voi muissa vankiloissa.
– Olennainen osa irtaimistosta on sellaista, jonka pitää olla käytössä siihen asti, kun viimeinenkin vanki on poistunut, Konnunsuon apulaisjohtaja Jyrki Heinonen arvioi. Hän sanoo tuntevansa kiusallista hytinää siitä, mitä hänelle aivan henkilökohtaisestikin seuraa, kun irtaimistoa aletaan selvitellä ja muuttaa pois.
KAIKKI ”nojatuolia suuremmat” ovat luetteloissa. Olennaista on se, että tavaraa on hankittu juuri Konnunsuon tarpeisiin. Sen arvo ei muualla tai muussa käytössä liene kovin ihmeellinen. Jonkin verran Konnunsuolla on niin sanotusti kaiken varalta talteen jätettyä tavaraa.
Heinonen tekee pikainventaariota katselemalla ympärilleen: kymmenen erikuntoista traktoria, puimuri, lukuisia maatalouskoneita, kolme henkilöautoa, kaksi pakettiautoa, pikkubussi, peräkärryjä, huonekaluja tuhansia neliöitä varten, puutalotehdas työkaluineen ja koneineen, höyläämö, pienpuutyöverstas, metalliverstas, keskitason autokorjaamo ja -maalaamo, kirjasto, runsaasti keittiökalusteita, toista sataa nautaa, navetan varustus, terveydenhuollon välineistöä, tekstiilejä…
Heinonen on sitä mieltä, ettei rikosseuraamusvirastossa olla oikein oivallettu, mihin nyt ollaan ryhtymässä.
KUVATEKSTI
MIKA STRANDÉN
Konnunsuon karja taitaa sittenkin olla helpointa ”irtaimistoa.”
Kysymys voi olla myös siitä, kuka osaa arvostaa puhdasta suomalaista luontoa.
Jyrki Reinikainen