Categories
Artikkelit

Päivä suuressa ja Lauritsalan koulussa olivat ksylarit kartalla

KAISA JUNTUNEN Lauritsalan koulun 4B aloittaa keskiviikkopäivän kärrynpyörillä ja rapukävelyllä. Koulun liikuntasali saa palvella telinejumppaajia tänä aamuna.Luokan opettaja Päivikki Murto-Mentula avustaa lapsia kiepinteossa, liikuntaneuvoja-opiskelija Marja Taskula taas permantoliikkeissä. Ryhmiin jaetut oppilaat siirtyvät hyvässä järjestyksessä rastilta toiselle.– Yleensä meillä on yhteinen liikuntatunti toisen nelosluokan kanssa, Murto-Mentula kertoo.4B:llä on 22 oppilasta, ja rinnakkaisluokalla saman verran. Ison salin lisäksi porukkaa voi jakaa pommisuojan liikuntatilaan, pommariin.Tunnin jälkeen oppilaat korjaavat telineet ja matot varastoihin, joissa on kaikenlaista trampoliinia. 4B:n liikuntatuntien lajikirjo on laaja, siihen mahtuu salibandya, hip hoppia ja uintia.Aivan tip top –kunnossa kaikki tavara ei ole. Viidestä koripallokorista yhdessä on vain taustalevy tallella, toisen sukka on riekaleina. VÄLITUNTILIIKENNE ruuhkauttaa käytävät Etelä-karjalan suurimmassa alakoulussa, kun yli 400 oppilasta vaeltaa kohti ulko-ovea.Pihalla on kaikille tilaa. Lapset hajaantuvat hetkessä ympäriinsä.Tytöt hyppäävät narua katoksessa, ja pojat pelaavat jalkapalloa kentällä. Lapset keinuvat, kiipeävät kiipeilytelineessä, pomppivat keinulaudalla, laskevat liukumäestä ja ottavat pukkitaistelumatseja. Koripallokenttä odottaa lumien sulamista.Pihamaalla risteilee neljä valvovaa aikuista. Yksi varoituskarjahdus kiirii yli pihan välitunnin aikana. 4B:N OPPILAAT nousevat seisomaan opettajan saapuessa luokkaan. Ympäristötiedon tunti alkaa suunnittelupalaverilla. Perttu on muuttamassa toiseen kouluun, joten nyt on läksiäisten aika.Yhteisten vuosien aikana luokasta on lähtenyt viisi oppilasta. Tulijoita on ollut neljä, ja heistä kaksi on jatkanut matkaa. Murto-Mentula on luotsannut porukkaa ekaluokasta lähtien, mutta tämä vuosi on viimeinen yhteinen. Tuleva ero tuntuu haikealta niin opettajasta kuin oppilaista.Päivän teemana on naapurimaa Ruotsi. Tasainen puheensorina täyttää luokan, kun lapset tekevät paritöitä.Ympäristöoppi jatkuu kaksoistuntina. Kun lapset piirtävät tunnin lopuksi ruotsalaisen asian, monen paperiin ilmestyy kultakutrinen Lucia-neito. RUOKALAAN 4B marssii parijonossa. Lapset pääsevät kauhomaan saman tien makaronilaatikkoa, perunamusakaa ja porkkanaraastetta lautasilleen.Erikoisruokavalioisille on oma noutopiste, jossa on kippo kipon vieressä. Syötävää on tarjolla muslimeille, keliaakikoille, vegaaneille, maidottomille ja vielä muutamille muille ryhmille.Pitkänmallisessa ruokalassa on rauhallinen tunnelma. Pöydässä tytöt kertovat herkkuruoistaan. Kanakeitto, hernekeitto ja maitokiisseli ovat ykkösiä.Ruokailun jälkeen Murto-Mentula kiiruhtaa avaamaan koulun kirjaston.– Uskon, että pääsemme tänä vuonna yli 4 000 lainaukseen, hän arvelee. MUSIIKKITUNNILLA vaihtuu luokkatila ja opettaja. Nyt porukkaa johtaa Jarmo Kyllönen.4B treenaa Värttinän Kiiriminna-biisiä. Neljä tyttöä asettuu laulajiksi mikrofonien taakse, ja pari poikaa valtaa rumpusetit. Muut lapset jakautuvat bongorumpujen, ksylofonien ja kellopelien soittajiksi. Kyllönen itse istuu sähköpianon ääreen.– Ovatko ksylarit kartalla…sitten lähtee, Kyllönen aloittaa.Kiiriminnaa treenataan niin moneen kertaan, että lapset pääsevät eri instrumenteille.– Ensi viikolla otamme basson mukaan, Kyllönen lupaa.Sitten jää vielä ainakin sähkökitarat käyttämättä.Lauritsalan koulussa opettajat voivat käyttää omaa erikoisosaamistaan, ja tunteja sumplitaan sen mukaan. Murto-Mentulan erikoisalaa on kirjallisuus. Hän pitää 6B:lle kirjallisuustuntia samaan aikaan, kun 4B vetää Kiiriminnaa. KÄSITYÖTUNNIT päättävät päivän. Osa porukasta valuu alakertaan teknisen työn tunnille, toiset siirtyvät tekstiilityöluokkaan.Teknisen työn luokassa on kymmenen pöytää rivissä, ja niiden ääressä lapset rakentavat puista säilytyslaatikkoa. Suurin osa on saanut jo saranat ja kannet paikoilleen. Opettaja Suvi Tuovinen kuvailee seuraavan työvaiheen: kuinka laatikot koristellaan.Tekstiilityössä lapset ovat ommelleet itse nallet, joille he kutovat nyt kaulaliinat ja pipot. Opettaja Anne Kankaanranta on harvinaisuus lajissaan. Vain kahdessa lappeenrantalaisessa alakoulussa on aineenopettaja tekstiilityössä.Kotimatkalle suurin osa lapsista lähtee kävellen. Monet asuvat ihan koulun nurkilla. Joillakin on matkaa pari kilometriä, ja he turvautuvat aika ajoin paikallisliikenteen bussiin tai vanhempien kyytiin.Musiikkitunnilla Henna Määttänen, Janina Tirronen, Elina Talonpoika ja Tuuli Korhonen laulavat Värttinän biisiä.Puukässässä Janne Riikonen, Elina Laitinen, Laura Ruokonen ja Elina Talonpoika rakentavat säilytyslaatikkoa.4B pääsee kauhomaan makaronilaatikkoa ilman pitkää jonotusta.Käsityötunnilla Henna Määttänen ja Nea Hämäläinen tekivät ensin nallet ja kutoivat sitten asusteita.Ympäristötiedossa on aiheena Ruotsi. Janina Tirronen ja Elina Talonpoika keskittyvät tehtäviin.Välitunnilla 4B:n Inka-Maria Jauni (vaalea takki) ehtii liikkumaan.Luokkaa koristaa 4B:n oma taide.Lauritsalan koulu Yli 400 alakoululaista. (Entinen Luukkaan koulu, joka muuttui osaksi yhtenäiskoulua 1.1.2009). Alaluokilla on yhteensä 21 perusopetusryhmää, joiden joukossa erityisopetuksen ryhmiä. Noin 500 yläkoululaista. Samassa pihapiirissä toimii Lauritsalan lukio, jossa on päiväsaikaan noin 350 oppilasta. Yhteensä alueella on noin 1 250 oppilasta.




Categories
Artikkelit

Hiitolan kalmistosta saatiin vihiä jo ennen sotia

ILPO LESKINENHIITOLAN kalmiston olemassaolosta saatiin viitteitä jo ennen sotia. Paikalta löytyi ristiretkiaikaisia (1050-1300 jKr.) esineitä.Kohdetta on arkeologi Ville Laakson mukaan jo aiemmin pidetty mahdollisena kalmistona.Paikka arvioitiin lupaavaksi tutkimuskohteeksi vuonna 2005, jolloin sitä tutkittiin Pohjois-Karjalan museon Muinaisilla poluilla -hankkeessa.KESÄLLÄ 2006 järjestetty pieni kaivaus varmisti kohteen harvinaisen hyvin säilyneeksi kalmistoksi. Kenttätutkimuksia on jatkettu kesällä 2007-2008.Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen kulttuurirahasto, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö ja Hiitola-säätiö. Tutkimukset jatkuvat, jos rahoitus järjestyy.KAIVAUSLÖYDÖT ja hautaustavat heijastavat yhteyksiä Inkerinmaalle ja Novgorodin suuntaan.Toisaalta on löytynyt perinteisiä karjalaisia esinetyyppejä ja Hansa-kauppaan viittaavia koruja, joiden alkuperä voi olla Gotlannissa tai Keski-Euroopassa.Laakson mukaan tieteellisesti merkittävin asia on se, että löytöjen avulla saadaan kuva esineellisestä kulttuurista erityisesti 1300-luvulla.






Categories
Artikkelit

Hei, oot sä se? ”Oliko hyvät löylyt?”

ETTI KANTOLAToimittaja Marja Manninen: ”Yleensä tullaan juttelemaan jossakin kaupassa, ehkä kassajonossa. Kysytään ”mitäs toimittaja” ja ”koska olet käynyt Venäjällä”. Ja rajajonossa, siellä kysellään, mistä menet tekemään juttua.Pääasiassa lähestyminen on asiallista, kysellään rajantakaisista asioista. Vastaan myös asiallisesti ja kerron, jos ihmiset haluavat tietoa. Monesti halutaan jutella rajaongelmista tai vaikka Saimaan sinilevästä.En yleensä näytä naamaani jutuissani. Monesti joku tunnistaa sitten, kun alan puhua ja kääntyy katsomaan. Enää en hämäänny siitä.Minua ei häiriköidä, enkä ole itse koskaan mielestäni epäystävällinen. Minulla ei ole mitään lähestymistä vastaan. Voittopuolisesti he ovat mukavia ja asiallisia ihmisiä, joilta saan myös jutun aiheita. Yleensä lähestyjät ovat miehiä, he rohkenevat puheille helpommin.Vaikka asiaa tehtäisiin joskus tekemällä, se liittyy silti työhön. Olisi varmaan eri asia, jos tekisin jotain viihdeohjelmaa.Sopimatonta lähestyminen on silloin, kun olen jutun teossa, vaikka haastattelutilanteesta. Noloa on se, jos joku liian kovaääninen tulee juttelemaan esimerkiksi kaupassa. Ihmiset kääntyvät katsomaan ja miettivät, kuka tuo on olevinaan.Mistään ei ole tullut niin paljon huomiota kuin tänä talvena tekemästäni jutusta Lemin jääsaunasta. Kävin kuvaajan ideasta lauteilla itsekin pyyhe ympärillä. Seuraavana päivänä Valtakadulla ohi ajava auto hidasti minun kohdallani. Porukka aukaisi ikkunat ja huuteli ”oliko hyvät löylyt”. Heti, kun vähän paljasta reittä vilauttaa. Mutta hyvähän se on, että ihmiset katsovat uutisia. Näyttivät ihmiset tunnistavan untuvatakki päälläkin.”