Categories
Artikkelit

Kaupunkiyhtiöt kohtaavat taantuman entistä vahvempina

13 miljoonan kiinteistökauppa paikkasi taloutta. Kaupunki saa ennätystuloksesta 765 000 euron osingon. Tom Hultinin mukaan kriisipesäkkeitä ei ole kaatumassa kaupungin niskaan edellisen taantuman tapaan.

ANNE KOTIHARJU

LAPPEENRANTA. Oikeaan saumaan osunut 13 miljoonan euron kiinteistökauppa tasoitti monella tapaa Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden tietä viime vuonna. Kaupunkiyhtiöt teki toimitusjohtaja Tom Hultinin mukaan kaikkien aikojen parhaan tuloksen. Kaupungille liikenee osinkoa 765 000 euroa eli yli tuplasti edellisvuoteen verrattuna.

– Free Zonen omistamia kiinteistöjä Mustolassa myytiin hyvään hintaan ennen laman syvenemistä. Kuittasimme muun muassa Yritystilan tappiota ja maksoimme muitakin konserniavustuksia. Siitä huolimatta teimme vielä ennätystuloksen.

– Pystyimme hyödyntämään lihavat vuodet. Siitä pitää iloita. Vahvistimme omia pääomia. Yhtiön haavoittuvuus väheni. Lihavat vuodet ovat kuitenkin nyt ohi.

Hultin arvioi, että kaupunkiyhtiöt kohtaavat taantuman riittävän vahvoina. Mitään 90-luvun kaltaista kaupungin syliin lankeavaa velkapottia ei ole odotettavissa.

– Yhtiöillä on toki valtava määrä vuokratilaa. Jos vuokralaisilla menee huonosti, se näkyy taloudessa. Voi ennustaa, että edessä on tiukat ajat, mutta mitään kriisipesäkkeitä ei ole tiedossa.

– Tietysti jos kaikki romahtaa niskaan, näkyy se täälläkin.

Kaupunkiyhtiöt konsernin tulos oli lähes kolmen miljoonan euron konserniavustusten jälkeenkin 1,94 miljoonaa euroa eli noin 700 000 euroa ennakoitua parempi. Konsernin lainamäärä kasvoi 1,6 miljoonalla eurolla 32,7 miljoonaan euroon. Kun konsernin sisäiset lainat otetaan huomioon, nousee lainamäärä 44,5 miljoonaan euroon.

Suurin lainapotti on Yritystila-konsernilla, 29,9 miljoonaa euroa.

Hultin suhtautuu velankasvuun rauhallisesti.

– Investoimme kuitenkin samalla noin kuudella miljoonalla eurolla. Se tarkoittaa myös työpaikkojen lisäämistä.

Yritystila käynnisti viime vuoden aikana noin 8 000 neliön suuruiset ja 12 miljoonan euron arvoiset hankkeet The Switch Electrical Machinesille, konepaja Facorille ja Laroxille.

Ilman 2,6 miljoonan euron konserniavustusta Yritystilan tulos olisi ollut 305 000 euroa tappiollinen.

Venäjän suunta herättää Hultinissa nyt suurimmat odotukset.

– Merkittävin asia tavoitteidemme kannalta on se, että olemme päässeet Venäjä-asioissa eteenpäin. Pietariin perustettu innovaatiokeskus on arvioitua isompi juttu.

Hultin kertoo, että yli sata täkäläistä yritystä on hyödyntänyt innovaatiokeskusta.

– Lisäksi tänne on saatu vajaat 20 venäläistä yritystä hyödynnettäväksi ja osasta voi kehkeytyä oikeita kultamunia.

Seuraava etappi on suomalaisvenäläisen innovaatioyliopiston perustaminen.

– Yliopistoa hallinnoimaan perustetaan juridinen henkilö Lappeenrantaan vielä ennen lomia.

Venäjälle suuntautuu odotuksia myös matkailuun, maakunnan entistä vankempaan elinkeinoon, liittyen.

– Jos kanavasopimus syntyy ja risteilyjen viisumivapaus toteutuu, meillä on henkinen valmius satsata Lappeenrannan Laivojen kalustoon.

Lentokentän tulevaisuus on Hultinille tällä erää suurin haaste.

– Jos kenttä suljetaan, kaupungin alue tipahtaa kolmanteen divisioonaan. Uhka lentokentän lopettamisesta on todellinen. Jatko on kiinni säännöllisestä reittiliikenteestä Helsinkiin.

Kaupunkiyhtiöiden osakkuusyhtiö, julkista tukea saava Fly Lappeenranta taistelee romahtaneiden matkustajamäärien kanssa.

– Nyt tarvitaan siirtymäaikaa lamasta selviytymiseen.

Hultin muistuttaa, että lentokenttä on myös mahdollisuus. Neuvottelut Finavian kanssa lentokenttätoimintojen siirtämisestä osittain Fly Lappeenrannalle ovat edenneet loppusuoralle.

– Tuomme ehkä parin viikon kuluttua kaupunginhallitukseen kokonaispaketin lentokenttään liittyen. Siihen sisältyy halpalentojen, rahdin ja terminaalitoimintojen kehittäminen.

Kaupunkiyhtiöiden kokonaisuus virtaviivaistuu lähivuosina.

– Selvitämme Yritystilan, Free Zonen ja Huhtiniemi Oy:n yhdistämistä.

KUVATEKSTI

MIKA STRANDÉN

Kaupunkiyhtiö Lappeenrannan Laivat saattaa saada uutta kalustoa, jos risteilyjen viisumivapaus toteutuu. Viipuriin risteilevä Carelia on 60-luvulta.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju