ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANNAN kylpylä ei onnistunut saamaan vähenevien veteraanikuntoutettavien tilalle viime vuonna riittävästi muita asiakkaita. Kuntoutus- ja kylpyläsäätiön tulos painui 250 000 euroa tappiolliseksi.
Hotellin käyttö on pienentynyt vuosi vuodelta. Käyttöaste jäi nyt 69,4:ään, kun sen olisi hyvä olla vähintään 80 prosenttia.
– Tulos oli huono eikä läheskään suunnitellun mukainen. Liikevaihto ei kasvanut, toteaa johtajaylilääkäri Heikki Roilas.
Suurisuuntaisia uusia viihdekylpylävirityksiä ja nykyisten kylpylöiden laajennuksia riittää Etelä-Karjalassa. Lappeenrannan kylpylä ei Roilaksen mukaan lähde kalastelemaan viihdekylpyläbisnekseen. Kylpylän avut löytyvät muualta.
Suolahuoneen tapaiset erikoishoidot, vanhusten kuntoutus ja hoiva sekä vapaa-ajan virkistäytyjät täyttävät jo osaltaan veteraanien jättämää aukkoa.
Kylpylän hallinto- ja markkinointipäällikkö Saila Alander kuvailee asiakkaita houkuteltavan kolmella tuotepaketilla.
– On vapaa-aika ja hyvinvointi hemmotteluhoitoineen, on työ ja hyvinvointi työterveyshuoltoineen sekä seniorit ja hyvinvointi hoitokoteineen.
Veteraanien osuus on laskenut kovaa vauhtia. Hankituista euroista edelleen noin puolet tulee veteraanikuntoutuksesta. Tänä vuonna veteraanikuntoutus väheni yli 10 prosenttia. Lähivuosina se vähenee Roilaksen arvion mukaan 10-15 prosenttia vuodessa.
– Nyt on selkeästi käsissä se tilanne, että kuntoutettavien sakki hupenee. Onneksi kuitenkin itse maksavien virkistyslomailijoiden määrä on suurentunut, muttei tarpeeksi.
Lomalaisia oli viime vuonna ensimmäistä kerta enemmän kuin kuntoutettavia. Lomalaisia oli 53 prosenttia asiakkaista, kun osuus vuonna 2006 oli 20 prosenttia.
Roilas maalailee pilke silmäkulmassa mielikuvaa tulevista toiveasiakkaista.
– Tilauksessa olisi näitä kukkahatturouvia pääkaupunkiseudulta tai Pietarista hotelli täyteen. Saisivat käyttää myös kylpyläpalveluita.
Hotellin täyttämistä Roilas kuvaa isoksi haasteeksi.
– Se on hyvä kysymys, oikein hyvä kysymys. Tästä selvitään hyvillä verkostoilla, hyvillä kumppaneilla ja onnistuneella markkinoinnilla. Nykyistä selkeämmin on erikoistuttava esimerkiksi allergia ja iho-ongelmiin liittyviin tuotteisiin.
Venäläisetkin ovat löytäneet kylpylän. Venäläisten osuus majoittuneista oli 14 prosenttia.
– Uuden vuoden tietämissä ja alkuvuodesta olimme tosi iloisia venäläisasiakkaista.
Venäläisistä suurin osa on lyhytaikaisia hotellivieraita, jotka käyvät Lappeenrannassa shoppailemassa.
Lappeenrannan kaupunki ostaa kylpylältä etenkin vanhusten hoivapalveluja. Lappeenrannan kaupungin omistamassa entisessä Mäntylän hoivakodissa on nyt vuokralla kylpylän Kuntokartano, vaativan kuntoutuksen yksikkö.
16-paikkaisessa yksikössä kuntoutetaan esimerkiksi sairaalasta tulevia vanhuksia, jotka eivät vielä pärjäisi kotona. Oikein hyväkuntoiset majoitetaan jopa kylpylähotellissa.
– Kuntokartanossa on myös raihnaisempia veteraaneja sekä yksittäisiä omalla rahalla maksaviakin; on joku tainnut olla siellä putkiremonttiakin karussa.
Säätiön ja kaupungin sopimus Kuntokartanosta jatkuu vielä noin vuoden. Roilaksen mukaan on vielä auki, haluaako aloittava sosiaali- ja terveyspiiri käyttää edelleen Kuntokartanoa vai ei.
– Kylpylän tulevaisuuden yksi mahdollisuus voisi olla juuri tällä vanhuspuolella.
Tilauksessa olisi näitä kukkahatturouvia pääkaupunkiseudulta tai Pietarista hotelli täyteen. Saisivat käyttää myös kylpyläpalveluita.
Heikki Roilas
Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiö
Toimii Lappeenrannan kaupungin omistamissa tiloissa Ainonkadulla.
Työllistää noin 50 henkilöä.
Liikevaihto noin kolme miljoonaa.
Tarjoaa palvelusetelillä ostettavaa päiväkuntoutusta omaishoidettaville.
Kuntoutus- ja loma-asiakkaiden lisäksi hoitopalveluja myös kaupunkilaisille.
Työhyvinvointiklinikka tarjoaa muun muassa työkykyarvioita ja kuntoremonttikursseja.
Säätiö omistaa Työkuntokeskus Oy:n, joka tarjoaa työterveyshuoltoa noin 25 yritykselle ja niiden noin 3 300 työntekijälleen. Liikevaihto oli noin miljoona euroa.