Valumat Pien-Saimaaseen ovat nyt tiukassa syynissä

Kevätvaluman, rankkasateiden ja syyssäiden vaikutus vesiin selvitetään. Sunisenlahden alueella selvitetään muita tarkemmin ulosteperäisten bakteereiden määrä. Asukkaat pääsevät antamaan palautetta.

SEIJA HACKMAN

LAPPEENRANTA. Kumisaappaat jalkaan ja menoksi. Ympäristötarkastaja Päivi Uski ja avustava tarkastaja Hanna Lohko lähtevät jo tutulle kierrokselleen Lappeenrannan Sunisenlahden rannoille.

Pien-Saimaan kunnostuksen esiselvitys alkoi maaliskuun lopulla. Aprillipäivänä Uski ja Lohko ottivat ensimmäiset näytteet Sunisenlahteen laskevista ojista.

Tarkoitus on vuoden aikana järjestelmällisesti selvittää, mitä kaikkea Pien-Saimaaseen sen erilaisilta valuma-alueilta joutuu.

Uski ja Lohko ottavat näytteet Sunisenlahden alueelta, Saimaan vesiensuojeluyhdistys muualta Pien-Saimaalta. Kaikkiaan näytteitä otetaan noin 35 pisteestä hieman tilanteiden mukaan vaihdellen.

– Tavoite on saada kiinni kevätvaluma sekä rankkasateiden ja syyssäiden vaikutus, Päivi Uski kertoo.

Vesinäytteistä tutkitaan typen, fosforin, ulosteperäisten bakteerien sekä ammoniumin määrä. Ammonium on typpiyhdiste, joka kertoo tuoreesta ulosteperäisestä saastutuksesta.

Sunisenlahdella keskitytään tarkemmin kuin muualla e-kolibakteereihin. Näin pitäisi paljastua, jos hulevesiin pääsee asuntojen viemärivesiä.

Tutkimusalue rajautuu Vehkataipaleentien länsipuolelle. Näytteitä verrataan tien itäpuolisen vesistön tarkkailun tuloksiin.

Kaupungin hulevedet purkautuvat Sunisenlahden rannoilla yli 30 eri paikassa ja päätyvät järveen 13 ojan kautta.

Näytteiden ottoa haittasi menneellä viikolla jo kuivuus. Rakuunamäen kupeen vanha kiviränni ja uusi viemäri eivät valuttaneet enää pisaraakaan. Jyrkiltä rinteiltä Saimaaseen valuu lähinnä pinta- ja kattovesiä, ja ne olivat jo menneet.

Huhtiniemen länsipuolen ojissa vettä oli vielä runsaasti, vaikka virtaamat olivat pienentyneet.

– Niihin johdetaan pumpattujakin kuivatusvesiä. Sekaan purkautuu harjun reunoilta myös pohjavettä, Päivi Uski selvittää.

Ojien sisällöstä liikkuu villejäkin huhuja. Ilmoituksia hajuhaitoista tulee ympäristötoimeen kuitenkin vain muutama vuodessa.

– Tietyistä pisteistä muun muassa Sammonlahdesta on tullut ilmoituksia.

Yksi sellainen on Liesharjunkadun kerrostaloalueen alapuolella järveen johtava oja.

Viime viikolla Huhtiniemen ja Sammonlahden ojien vesi virtaili kirkkaana ja hajuitta. Pumppaamon alapuolella vettä samensi sammakonkutu.

– Pitää muistaa, että sateiden aikaan vesi voi näyttää maa-aineksesta johtuen samealta ja likaiselta, Päivi Uski huomauttaa.

Työssä on Päivi Uskin mukaan kyse myös huhujen tappamisesta. Ojia pidemmälle viemäriverkostoihin esiselvitys ei silti ulotu. Myöskään Taipalsaarelta osittain järven pohjassa kulkevaa siirtoviemäriä ei aiota tutkia, vaikka siitäkin liikkuu huhuja.

– Kalliisiin kameratutkimuksiin ei mennä kevein perustein. Vesilaitoshan kuvantaa koko ajan tarvittaessa kohteitaan.

Eräässä yleisöilmoituksessa huolehdittiin, valuuko entisen Viipurin Vanerin alueelta myrkkyjä Saimaaseen.

Puukeskus pumppaa siellä muuntajahuoneestaan vettä Saimaaseen, ettei sen sähköpääkeskus huku. Lähellä on vanha, avoin maalivarasto.

– Näytteitä on otettu maalivaraston ympäristöstä ja vesistä. Sen alueen tutkimus on oma juttunsa, Päivi Uski kertoo.

KUVATEKSTI

MIKA STRANDÉN

Rakuunamäeltä Pallo-Tyysterniemen pohjukkaan vedetty uusi viemäriputki on jo kuiva, totesi Päivi Uski viime viikolla.

Huhtiniemen ojien hulevesiin sekoittuu harjusta pursuavia pohjavesiä.

Upseerikerhon vierestä vedet syöksyvät sateella Saimaaseen vauhdilla vanhaa kivettyä ränniä pitkin.

Pien-Saimaan kunnostuksen esiselvitys

Paikkaa aukot tiedoissa.

Tiedot kootaan ja kunnostussuunnitelma laaditaan eri toimijoita koskevissa työpajoissa.

Projekti alkaa virallisesti yleisötilaisuudella tiistaina 19.5.

Esiselvitys tehdään Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen Leader-hankkeena.

Rahaa vuoden kestävälle esiselvitykselle on käytössä 120 000 euroa. 90 prosenttia siitä on julkista rahaa.

Selvityksen ohjausryhmään kuuluu poliittisista päättäjiä, yritysten ja järjestöjen edustajia. Puheenjohtaja on kansanedustaja Anneli Kiljunen.

Projektiryhmän muodostavat palkatut työntekijät ja virkamiehet.

Pien-Saimaan suojeluyhdistys hoitaa yhteyksiä kansalaisiin.

Asukkailta toivotaan palautetta

Pien-Saimaan kunnostuksen esiselvitysprojektille on avattu nettisivut Lappeenrannan seudun ympäristötoimen sivujen alle nimellä Pien-Saimaan kunnostus.

Sivuille päivitetään tietoa sitä mukaa kuin työ etenee.

Sivujen kautta asukkaille tulee mahdollisuus antaa palautetta ja tehdä kysymyksiä.

Kirjoittaja:
Seija Hackman