Vuoksi vetäisi jätevedet Lappeenrannastakin

Imatra heltyy neuvotteluihin Lappeenrannan kanssa. Maakunnallinen jätevesiratkaisu olisi paras ja kestävin.

ANNE KOTIHARJU

IMATRA on valmis aloittamaan uudet neuvottelut Lappeenrannan jätevesien johtamisesta Vuokseen. Jos Lappeenrannan toivoma Rakkolanjoki-vaihtoehto ei toteudu, joutuisi kaupunki johtamaan jätevedet mahdollisesti Saimaaseen. Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen sanoo tietävänsä Lappeenrannan pattitilanteen.

– Toki ymmärrämme Lappeenrannan huolen tässä asiassa. Joku ratkaisu heidän olisi löydettävä. Imatra on valmis yhteistyöhön, kun vain löydetään oikea malli, lupaa Lintunen.

Vuoksi-vaihtoehdossa Lappeenrannan jätevedet johdettaisiin Imatran laajennettavaan Meltolan puhdistamon kautta Vuokseen. Puhdistamo sijaitsee Imatran kosken alapuolella. Vuoksi virtaa Venäjälle.

– Laajennuksen rahoittaminen on yksi ratkaistava kysymys. Pitää löytää sellainen malli, että imatralaiset veden käyttäjät eivät jatkossakaan joutuisi maksamaan siitä, että Imatra ratkaisee Lappeenrannan jätevesiongelman. Näin myös imatralaiset poliitikot ovat linjanneet, selvittää Lintunen.

Imatran Veden toimitusjohtaja Jouko Varis kertoo, että Meltolaan on tulossa ensi vuonna 4,5-5 miljoonan euron saneeraus. Varis toteaa, ettei tähän mennessä yhteistyöneuvottelut ovat kaatuneet Imatran vastustukseen.

Lappeenrannan Rakkolanjoki-ratkaisu uusine puhdistamoineen maksaisi karkeasti arvioiden 40 miljoonaa euroa. Yhteispuhdistamo Vuokseen veisi ehkä jopa puolet enemmän 38 kilometrin siirtoviemäreineen.

Lappeenrannan kaupunginjohtajan Seppo Miettinen mielestä Vuoksi-vaihtoehto tulisi vielä kertaalleen selvittää. Miettinen edelleen toivoo, että kaupungin ajama Rakkolanjoki-vaihtoehto toteutuisi. Ratkaisua odotetaan syksyllä ja sen jälkeen on arvioitava tilanne. Maakunnallinen yhteistyö ja Vuoksi purkupaikkana sopisi Miettiselle oikein hyvin.

– Pidän valitettavana, että aikanaan yhteispuhdistamovaihtoehto ei ollut mahdollinen. Vuoksi-vaihtoehto on kaatunut aiemmin Lappeenrannasta riippumattomista syistä.

– Olen sitä mieltä, että ympäristön kannalta se ratkaisu olisi ollut ja on edelleen kaikkein paras. Se olisi kestävä, pysyvä, hyvä ratkaisu.

Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi selvittää, että maakunnallinen ratkaisu on ollut alunperinkin ympäristökeskuksen tärkeä vaihtoehto.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen johtajan Leena Gunnarin mukaan Rakkolanjoki ja Saimaa eivät kestä lisää kuormitusta.

– Tuoreiden vesienhuollon suunnitelmien ja toimenpideohjelmien mukaan Rakkolanjoen-Haapajärven sekä Saimaan tilanne on huono ja tilanteen korjaaminen vaatii toimenpiteitä. Päästöjä pitäisi vähentää eikä siihen kuvioon sovi jätevedet.

– Vuoksi olisi ympäristökeskuksen mielestä ihan ykkönen. Vuoksen virtaama on tuhatkertainen verrattuna Rakkolanjokeen. Tehokkaan puhdistuksen jälkeen haitat olisivat siellä pienimmästä päästä eivätkä ne juuri näkyisi veden laadussa.

Gunnar uskoo, että mahdollinen yhteispuhdistamo saisi valtion budjettirahoitusta.

– Se voisi olla mahdollisesti 30-40 prosenttia. Tämä hanke auttaisi saamaan jätevedet pois ongelmallisista paikoista ja tarjoaisi pitkälle kantavan ratkaisun. Kun se vielä samalla edistäisi kuntayhteistyötä, sillä olisi hyvät mahdollisuudet rahoitukseen.

Lappeenrannan Veden toimitusjohtaja Kirsi Niinimäki kertoo, että Suomessa muun muassa Turun ja Kotkan seudulle tulee isot yhteispuhdistamot.

– Lappeenrannalla tietyt aikarajat ovat kohta menossa umpeen ja meidän pitäisi pystyä tekemään ratkaisuja. Aikaa toteutukseen tarvittaisiin vähintään viisi vuotta.

Nykyisten lupien pohjalta kaupunki saa laskea jätevetensä Rakkolanjokeen ensi vuoden loppuun saakka.

KUVATEKSTI

ES-ARKISTO/MIKA STRANDÉN

Toikansuon jätevedenpuhdistamo on tullut tiensä päähän.

Lappeenrannan jätevesien käsittelyvaihtoehtoja

1: Lappeenrannan Hyväristönmäelle rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo, jonka käsitellyt jätevedet puretaan Rakkolanjokeen.

2: Toikansuon jätevedenpuhdistamo saneerataan ja laajennetaan. Käsitellyt jätevedet johdetaan Saimaaseen Kaukaan edustalle.

3: Lappeenrannan jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Imatran Meltolan puhdistamolle, joka saneerataan yhteispuhdistamoksi. Käsitellyt jätevedet johdetaan Vuokseen.

4: Lappeenrannan kaupungin ja UPM-Kymmenen Kaukaan tehtaiden jätevedet käsitellään uudessa, Kaukaan alueelle rakennettavassa yhteispuhdistamossa. Jätevedet puretaan Saimaaseen.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju