Categories
Artikkelit

Sosiaali- ja terveyspiiri virittää kululeikkuria

MARI PAJARITulevan sosiaali- ja terveyspiirin talousarvio rakennetaan niukkuuden periaatteella. Kustannukset voivat nousta enintään 1,9 prosenttia kuluvasta vuodesta.Näin päätti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus eilisessä kokouksessaan.Kuntayhtymä oli päätöksenteossaan puun ja kuoren välissä. Kunnat olivat jo omissa linjauksissaan budjetoineet toimialoille ensi vuodelle tiukkaa taloudenpitoa.Lappeenranta on suunnitellut sosiaali- ja terveystoimeen maltillista 1,9 prosentin kasvua. Imatralla taas aiotaan pitää kaupungin menot tämän vuoden tasolla eli noudattaa nollakasvun periaatetta. Samat toiveet oli välitetty myös sosiaali- ja terveyspiirille.Toisaalta sosiaali- ja terveystoimen toimintakuluissa ollaan viime vuosina totuttu näkemään melkoisia kasvuprosentteja. Vuonna 2008 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kulut kasvoivat peräti 11,6 prosenttia.Realistinen kustannuskehitys povaa suurempaa nousua kuin mihin kunnat antavat luvan. Kuluista on leikattava. Kuntayhtymän hallitus ei kuitenkaan evästänyt virkamiehiä, mistä supistukset tehdään.- Sosiaali- ja terveyspiirissä suurimman kustannuksen muodostavat henkilöstökulut, joten ne luonnollisesti ovat ison tarkastelun kohteena, arvioi hallintojohtaja Virpi Kölhi.Kuluneen vuoden toteutuneet kustannukset paukkuvat jo raameissaan. Huhtikuuhun ulottuva sairaanhoitopiirin seurantaraportti osoittaa, että paineita arvion ylittämiseen on.Kuluja on syntynyt ennakoitua enemmän sekä ostopalveluissa että omassa toiminnassa.- Toimintakulut ylittyivät alkuvuonna 1,8 miljoonalla eurolla, vahvistaa Kölhi.Sosiaali- ja terveyspiirin henkilöstön työterveyshuollon kuntayhtymän hallitus päätti järjestää perustettavan osakeyhtiön kautta. Osakeyhtiöön yhdistyy myös Lappeenrannan kaupungin työterveyshuolto.Piiri työllistää yhteensä 3 600 työntekijää, joiden työterveys halutaan osakeyhtiömallin kautta yhtenäistää. Kunnat voivat itse päättää, menevätkö mukaan osakeyhtiöön vai ostavatko siltä työterveyshuollon palveluna.Halutessaan kunnat voivat hankkia työterveyshuollon myös osakeyhtiön ulkopuolelta. Osakeyhtiö aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta.


Categories
Artikkelit

Kansan rakastama luokan vihollinen

1970-luvun kulttuuriälymystön piti inhota poliittisesti arveluttavaa Votkaturisteja. Mutta kansa rakasti, kun Aimo Vuorinen maalasi kuvaa suomalaisista Leningradin-matkalla.


Categories
Artikkelit

Punaparta kokosi valokuvanäyttelyn Ukko-Pekan elämästä

MATTI RIIHELÄLUUMÄKI. Antikvariaatti Punaparta avasi maanantaina Taavetissa presidentti P.E. Svinhufvudin elämästä kertovan valokuvanäyttelyn. Esillä on noin 70 mustavalkokuvaa.Antikvariaatin omistaja Taisto Airikka teki ison työn kootessaan näyttelyä omalla kustannuksellaan. Ukko Pekka kotona ja kylillä -näyttely on avoinna heinäkuun loppuun saakka.Pieni osa valokuvista on myymälässä, suurin osa myymälän vieressä sijaitsevassa näyttelytilassa.- Ukko-Pekka kuuluu niin olennaisesti Luumäen, Suomen ja itsenäisyyden historiaan, Taisto Airikka selittää näyttelyidean taustaa.KUVAT näyttelyyn järjestyivät Svinhufvudin suvun kautta.- Kuvista oli suorastaan runsauden pulaa. Niitä oli kuusi cd:tä. Valitsin kaikesta materiaalista vain osan ja tulostin paperille. Liikaakaan kuvia ei näyttelyyn voi asettaa.Kuvat kertovat Ukko-Pekan elämästä sekä Kotkaniemessä että maailmalla, ne kertovat myös elämän päättymisestä ja hautajaisista maaliskuussa 1944. NÄYTTELYN avajaispäivänä Airikka suunnitteli vielä tekstittävänsä kuvia. Suuri osa kuvien henkilöistä on helposti tunnistettavissa, mutta joukossa on myös tunnistamattomia.- Jospa joku luumäkeläisistä vaikka tunnistaisi paikallisia, Airikka toivoo ja lisää:- Ja jos jollakin on Ukko-Pekkaan liittyvää muistitietoa, mielelläni ottaisin sellaisen tiedon talteen.Valokuvanäyttely on avoinna arkisin kello 10-17 ja lauantaisin kello 9-14.KUVATEKSTIMATTI RIIHELÄUkko-Pekan hautajaisista on näyttelyssä runsaasti kuvia. Taisto Airikka osoittaa kutsua, joka lähti hautajaisvieraille.


Categories
Artikkelit

Terttu Heimalan kunnanjohtajuus sinetöityi Luumäellä

MATTI RIIHELÄLUUMÄEN kunnanvaltuusto kutsui Terttu Heimalan kunnanjohtajaksi maanantai-iltana. Kuntaa talous- ja suunnittelusihteerinä, kunnansihteerinä, hallintojohtajana ja vs. kunnanjohtajana palvellut Heimala jatkaa kunnanjohtajan virassa vuoden 2011 loppuun saakka.Valtuustossa tunnelma ratkaisun hetkillä oli lähes liikuttava. Valtuustoryhmät puolelta toiselle olivat yksimielisesti tutun viranhaltijan takana.Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Suoanttila (kesk.) kiteytti varmasti monen tuntoja:- Olemme todella hyvillämme, että hän suostui tähän tehtävään, kun tiedämme hänen taitonsa ja kokemuksensa.KESKUSTAN ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Anne Marttila-Inkilä muistutti myös Heimalan pitkästä kokemuksesta ja luonnehti häntä työssään tinkimättömän kunnolliseksi.Kristillisten Erkki Kurppa sanoi kunnanhallituksen esityksen Terttu Heimalan valinnasta olleen erittäin mieluinen.Demarien Pentti Salenius antoi tunnustusta kokoomuksen Kari Metsäkalliolle, joka kunnanhallituksessa teki esityksen Terttu Heimalan virkaan kutsumisesta.- Tämä on kertakaikkiaan loistava ratkaisu, sanoi Salenius.UUSI KUNNANJOHTAJA tunnusti, että fiilikset ovat aika hyvät.- Olen erittäin vahvasti sitoutunut Luumäkeen ja luumäkeläisiin sekä työhön. Olen vakuuttunut, että Luumäki säilyy, ja se on minulle työssäni tärkeä ohjenuora.Valtuusto teki päätöksen myös hallinto-osaston tehtäväjärjestelyistä. Maaliskuun alusta lähtien hallintojohtajan tehtäviä hoitanut Tarja Haikonen jatkaa samassa pestissä niinikään vuoden 2011 loppuun saakka.ENSI VUODEN alusta alkaen Luumäelle perustetaan valtuuston maanantaisella päätöksellä palvelujohtajan virka. Palvelujohtaja valvoo kuntalaisten etua sosiaali- ja terveyspiirissä, piirin tuottamien palvelujen laatua ja kustannusten kehittymistä.Kari Metsäkallio jätti kokouksessa valtuustoaloitteen. Hän pyytää kuntaa pikaisesti selvittämään vuoropäiväkotitoiminnan tarpeen Kangasvarren päiväkodissa.KUVATEKSTIKAI SKYTTÄTerttu Heimala toimii Luumäen kunnanjohtajana vuoden 2011 loppuun ja jää sitten eläkkeelle.


Categories
Artikkelit

Lappeenranta on todennäköisesti 360-vuotias

Lappeenranta juhlii pyöreitä vuosiaan kaupungin esihistoriassa esiintyvällä päivämäärällä. Perustamisvuosi 1649 löytyy taas myöhempien vuosien asiakirjoista. Samana vuonna perustettu Hamina täyttää 360 vuotta vasta vuonna 2012.





Categories
Artikkelit

Risto Punkkinen on vuoden Prismajohtaja

HEIKKI SOPANENLAPPEENRANTA. Lappeenrannan Prisman tavaratalojohtaja Risto Punkkinen on pitkän linjan osuuskauppalainen. Ura alkoi neljännesvuosisata sitten Rasilan Sokos-Hallissa Ruokolahdella.Imatran ja Joensuun vuosien jälkeen Punkkinen tuli 1998 töihin uuteen Lappeenrannan Prismaan osastopäälliköksi ja vuodesta 2003 hän on ollut Prismajohtaja.Ura on edennyt hyvin, sillä hänet valittiin vastikään S-ryhmän Prisma-ketjun vuoden Prismajohtajaksi. Suomessa Prismoja on 53.Punkkinen ei linnoittaudu toimistoonsa vaan tekee omien töidensä ohessa samoja töitä kuin henkilökuntansa.- Pyrin olemaan läsnä henkilökunnan arjessa. Henkilöstö on niin ammattitaitoista, että siihen voi luottaa eikä sitä tarvitse vahtia. Palavereja pidetään tarvittaessa, ei kalenterin mukaan, Punkkinen kertoo tavastaan johtaa.KAUPPA on käynyt läpi melkoisen murroksen, ja mammuttimarketit toimivat kuin tehokkaat tuotantolaitokset. Tiimityö on päivän sana ja samalla henkilöstöltä odotetaan omatoimisuutta.Punkkisen vastuulla on paljon paperityötä ja numeroiden pyöritystä budjetoinnista markkinointiin. Ennen kaikkea pitää osata ennustaa tulevaisuuden ostokäyttäytymistä, sillä ensi vuoden tavaraa tilataan jo nyt.- Ketjun hankinnat on keskitetty Helsinkiin mutta paikallista ennustamistakin tarvitaan, etenkin erikoistavarakaupassa. Päivittäistavarassa menekin arvioiminen on helpompaa.Yksin Punkkinen ei sentään 14 000 neliön kaupan tavaravirtoja ynnäile vaan apuna ovat myyntipäälliköt ja paljon tutkittua tietoa asiakkaiden ostokäyttäytymiseen vaikuttavista asioista.TALOUSLAMA näkyy Punkkisen mukaan kulutuksen muutoksena, mutta ei sen vähenemisenä.- Ruokapuolella puolivalmisteita ostetaan vähemmän ja jauhojen menekki on lisääntynyt. Ihmiset leipovat nyt itse. Käyttötavaroissa rakentamis- ja remontointituotteet, liikuntavälineet sekä puutarha- ja pihatarvikkeet käyvät hyvin kaupaksi.Punkkinen arvelee, että kaupan menestyjiä ovat tällä hetkellä suuret yksiköt.- Ihmiset haluavat olla menestyjien kelkassa, mikä näkyy meillä asiakasmäärän kasvuna.KUVATEKSTITUULI TRUHPONENRisto Punkkinen ei arkaile tarttua trukin kahvoihin vaan osallistuu aamuisin tavaroiden järjestelyyn henkilökunnan kanssa.