Categories
Artikkelit

Taipalsaaren ampuma-alue on Maasotakoululle elinehto

Taipalsaaren ampuma-alueella paukkuu ympäri vuoden. Erityisen tärkeä alue on Maasotakoululle. Leirin ammunnoista vastaavan everstiluutnantti Antti Lehtisalon mukaan oma ampuma-alue on koulun koulutustoiminnalle elintärkeä.

MATTI SAARELA

TAIPALSAARI. Taipalsaarella ovat myös kuluvalla viikolla paukkuneet jalkaväkiaseet rynnäkkökivääristä kertasinkoon.

Panssarintorjuntasingon kovat jysähdykset, kranaatinheitinten yskähdykset, konekiväärin papatus ja rynnäkkökiväärien kuivat haukahdukset ovat Suur-Saimaan alueen kumpuavassa harjumaastossa melkein yhtä tavallisia ääniä kuin linnunlaulu kesällä.

Everstiluutnantti Antti Lehtisalon mukaan puolustusvoimien ampuma-alueella harjoitellaan lähes päivittäin ympäri vuoden.

Torstaina Taipalsaaren maastossa harjoittelivat Maanpuolustuskorkeakoulun kadettikurssi 95:n tulevat ammattiupseerit.

Lehtisalon mukaan ampumamaastossa harjoitellaan sekä puolustautumista että hyökkäystä. Alueelle on rakennettu jopa erillinen alue, jossa voidaan harjoitella sotataitoja rakennetussa ympäristössä.

Luonnonolosuhteiltaan valtion omistama maa-alue on upea. Se rajoittuu yhdeltä reunaltaan Saimaaseen ja aivan alueen vieressä sijaitsee Suur-Saimaan luonnonnähtävyytenä pidetty lomakylän alue.

– Meillä on täällä harjoitusvuorokausia 250-300 vuodessa, Lehtisalo kertoo.

Erityisen tärkeä Taipalsaaren 2 200 hehtaarin ampuma-alue on Lappeenrannan Maasotakoululle.

– Tämä on meille aivan välttämätön. Sitä ei voi liikaa korostaa. Meillä koulutetaan uusi aliupseeristo ja opistoupseerien jatkokurssit. Täällä saavat ampumakoulutusta myös maasotalinjan ja jalkaväkilinjan kadetit, Lehtisalo painottaa.

– Täällä tapahtuu tietenkin myös kaikki muu meidän ampumiseen liittyvä täydennyskoulutus. Meillä on Maasotakoulussa opiskelijoita ympäri vuoden, hän jatkaa.

Harjoitusaluetta käyttävät myös Reserviupseerikoulu, Karjalan prikaati, Utin Jääkärirykmentti, Pioneerirykmentti Keuruulta, Pohjois-Karjalan prikaati, Itä-Suomen sotilasläänin esikunta, Maanpuolustuskoulutus-yhdistys ja Kaakkois-Suomen rajavartiolaitos.

– Tätä aluetta kehitetään koko ajan ampuma-alueena aivan samoin kuin Pahkajärvenkin ampuma-aluetta, Lehtisalo kertoo.

Alueella on hänen mukaansa myös muuta käyttöä. Poliisi ja puolustusvoimat tuhoavat alueella räjäyttämällä vanhoja räjähteitä.

– Myös meillä on täällä koulutukseen liittyviä räjäytyksiä. Räjähteitä käytetään harjoituksissa muun muassa tulenkuvaukseen. Lisäksi räjähteitä käytetään esimerkiksi silloin, kun alueelle rakennetaan uusia teitä.

Lehtisalon mukaan ammunnat pyritään ajoittamaan arkipäiville. Esimerkiksi kadettien koulutukseen liittyviä ammuntoja on kuitenkin pakko aina välillä jatkaa myös viikonloppuisin.

– Muutamia tällaisia tilanteita on vuosittain. Kadetit harjoittelevat täällä parhaillaan saadakseen tulenjohtajan oikeudet. Siksi meidän on pakko toteuttaa ammuntoja myös lauantaina ja sunnuntaina, jotta kaikki kurssin 74 kadettia ehtivät käydä läpi vaadittavan koulutuksen.

Yhteiselo alueen muiden maanomistajien ja asukkaiden kanssa on sujunut Lehtisalon mukaan sopuisasti.

– Järjestimme viime kesänä täällä alueen asukkaille maanomistajatapaamisen, jossa sovimme yhteisistä pelinsäännöistä muun muassa tiedottamisesta.

KUVATEKSTI

VESA LAITINEN

Tulta tauluille. Kadetti Ilkka Juvela ja kadetti Juha Latvasalo tulittavat asemia kohti etenevää vihollista. Ryhmän tehtävänä on harjoitella tulenjohtopartion puolustusammuntaa.

Tulenjohtoryhmä on saanut tehtävän ja lähtee kohti asemia. Tehtävänä on tuhota vihollisen panssarivaunu singolla ja torjua jalkaväen hyökkäys.

Elektroniikka on tullut myös taisteluhautoihin. Kadetti Juha Latvasalo antaa maalin koordinaatteja tykistön tuliasemaan uudenaikaisella viestintälaitteella.

TAUSTA

Taipalsaaren ampuma-alue on kooltaan noin 2 200 hehtaaria.

Alueella suoritetaan kovapanosammuntoja 250-300 vuorokautena vuodessa.

Keskimäärin ammutaan noin 800 000 käsiaselaukausta, 7 900 kranaatinheittimen ammusta, noin 4 800 singon laukausta, 12 000 savu- ja valaistuspanosta. Alueella tehdään myös noin 5 500 räjäytystä vuodessa.

Kirjoittaja:
Matti Saarela