Halpalentojen suosion kasvu voi tuoda lennot Lappeenrantaan

Pietarin matkustajapotentiaali houkuttelee halpalentoyhtiöitä, mutta sisältää myös riskin. Halpalentoyhtiö saattaa hyvinkin lentää vuoden kuluessa Lappeenrantaan, parhaassa tapauksessa jo ensi talvikaudella.

LAPPEENRANTA. Halpalentoyhtiöiden suosio on kasvanut alkuvuodesta Suomessa. Matkustajamäärät kasvoivat viimeisen vuoden aikana yli 16 prosenttia. Toukokuussa halpalennoilla matkusti ennätysmäärä matkustajia ja sama tahti on jatkunut myös kesäkuussa.

Suosion kasvu saattaa lennättää yhden yhtiön myös Lappeenrannan kentälle, joka voisi kahmia riittävän matkustajamäärän lennoille Venäjän puolelta Pietarin alueelta.

Neuvottelut lentoreitin avaamisesta ovat hyvin pitkällä ainakin irlantilaisen Ryanairin kanssa.

Halpalentoyhtiöiden Suomen kuvioista Finaviassa vastaava kehityspäällikkö Kimmo Holopainen pitää ihan realistisena mahdollisuutta saada halpalentoyhtiö lentämään Lappeenrannasta jonnekin EU-maan kohteeseen. Ryanair on yksi mahdollisista, hän myöntää.

– Käymme keskusteluja edelleen, eikä päätöksestä puoleen taikka toiseen ole tässä vaiheessa tiedotettavaa.

Holopainen luonnehtii neuvotteluja haastaviksi, koska maailmantaloudessa eletään huonoja aikoja. Halpalentoyhtiöidenkään näkökulmasta nyt ei ole optimaalisin aika investoida uusiin kohteisiin.

– Ratkaisu liikenteen aloittamisesta tulee, jos yhtiö näkee bisneksentekoon liittyvien elementtien täyttyvän ja kohteessa markkinapotentiaalia, joilla ne ovat valmiita ottamaan riskin, Holopainen korostaa.

Holopainen näkee tulevassa talvikaudessa ensimmäisen mahdollisuuden päästä lentämään. Hän pitää mahdollisena myös avausta ensi kesälle, koska talvikaudella aloittaminen on aina haastavampaa.

Holopainen on ollut koko ajan mukana Lappeenrannan halpalentoja koskevissa neuvotteluissa.

– Asiakaspotentiaali Pietarin läheisyydessä tekee Lappeenrannasta kiinnostavan kohteen halpalentoyhtiöille, mutta ei Saimaatakaan matkailukohteena tule väheksyä.

Halpalentoyhtiöiden oman toiminnan kehittäminen ja kasvu vaativat lentoreiteille riittävän isoa matkustajapotentiaalia. Matematiikka on yksinkertainen.

Ryanairin tapauksessa 180-paikkaiseen koneeseen on saatava riittävästi matkustajia, jotta kone täyttyy päivittäin. Se on isoin haaste riskinotolle yhtiöiden avatessa uusia lentoreittejä.

Tässä mielessä Suomi on Holopaisen mukaan hyvin haastava maa lentoliikenteelle. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen matkustajapotentiaali ei yksinään houkuttele avaamaan reittiä.

– Valitettavasti tämä on realiteetti aluetta yhtään väheksymättä.

Lappeenrannan asemaa lentokohteena vahvistaa erityisesti Venäjä, jonne halpalentoyhtiöiden pääsy ei ole ihan yksinkertaista.

Venäjälle menon ongelmana ovat niukat lentoliikenneoikeudet. Niitä EU-maissa toimivat lentoyhtiöt eivät pääse vapaasti hyödyntämään.

Holopaisen mukaan Venäjän lentoliikennemarkkinat eivät ole avoimia kaikille kansainvälisen lentoliikenteen yrittäjille. Erityisen hankalia ne ovat halpalentoyhtiöille.

EU-alueella halpalentoyhtiöiden kehityksen on mahdollistanut EU:n sisäisten lentoliikennemarkkinoiden vapauttaminen 90-luvulla.

Jokainen EU-maassa toimiva lentoyhtiö, jolla on operointilupa EU:ssa, voi lentää vapaasti toisessa EU-maassa. Sen sijaan liikenneoikeudet Venäjällä perustuvat eri maiden kahdenkeskisiin sopimuksiin.

Eurooppalaisten lentoyhtiöiden pääsy Venäjän markkinoille voi olla myös puhdasta kauppapolitiikkaa, jolla lentoliikenteen markkina halutaan pitää maan omien lentoyhtiöiden käsissä.

Tätä näkemystä Holopainen ei halua vahvistaa.

Eurooppalaisten halpalentoyhtiöiden esteet Venäjällä tarjoavat joka tapauksessa mahdollisuuden toimia Suomessa ja Baltiassa. Suomessa operoivat yhtiöt ovatkin jo hyötyneet venäläismatkustajista.

Virallista tilastotietoa ei ole, mutta Holopaisen näkemyksen mukaan vuodenajasta riippuen venäläisten osuus Suomesta lähtevillä halpalennoilla on parhaimmillaan joitakin kymmeniä prosentteja.

– Venäläiset ajavat autoillaan Tampereelle saakka runsainkin määrin tiettyinä vuodenaikoina.

Holopainen haluaa muistuttaa, että lisääntyvä halpalentotarjonta tuo erityisesti suomalaisille uusia matkailumahdollisuuksia.

Halpalentoyhtiöt Suomessa

Suomeen lentävät Euroopan kolme suurinta halpalentoyhtiötä: Ryanair, Easy Jet ja Air Berlin. Myös Aer Lingus ja Wizz Air operoivat Suomessa.

Helsingistä: Aer Lingus Dubliniin, Air Berlin Düsseldorfiin, Hampuriin ja Berliiniin. Easy Jet Lontoon Gatwickiin.

Tampereelta: Ryanair Lontoon Stanstediin, Dubliniin, Milanon Bergamoon, Frankfurtin Hahniin, Bremeniin ja Riikaan.

Turusta: Wizz Air Gdanskiin.

Lappeenrannan mahdolliset lennot: Ryanair Düsseldorfiin, Pariisiin (uusin kenttä) ja Milanon Bergamoon.

Kommentti

Lento tuo ja lento vie

HALPALENTOYHTIÖN tulo tai tulematta jääminen ratkaisee lentoliikennetoiminnan tulevaisuuden Lappeenrannassa.

Jos esimerkiksi Ryanair aloittaa reittilentonsa Lappeenrannasta, kenttä pysyy hengissä ja alue voi kahmia matkailutuloja, jos osaa hyödyntää mahdollisuudet.

Halpalentoyhtiön tulo laukaisee käyttöön myös paketin kaupungin ja Finavian valmiiksi neuvottelemasta sopimuksesta, jolla lentoliikenteen pyörittäminen siirtyy yhteisyrityksen hoidettavaksi.

Yhteisyrityksen myötä nykyiset lentoliikenteen maksut alenisivat, koska kentän terminaalitoiminnat siirtyvät yhteisyrityksen haltuun.

Finavian laskeutumis- ja navigaatiomaksut säilyisivät ennallaan, mutta kulueristä suurimmassa eli matkustajamaksuissa voitaisiin noudattaa vastaavanlaista hinnoitteluperiaatetta kuin Tampereen Air Pron halpalentoterminaalissa.

Halpalentoyhtiön tulo saattaisi tuoda uutta potkua myös Fly Lappeenrannan toimintaan.

Se edellyttää kuitenkin pohjamutiin valuneiden matkustajamäärien käyrän suunnan muuttumista reippaaseen kasvuun loppuvuoden aikana.

Lappeenrannan kaupunki ja Kaupunkiyhtiöt Oy ovat jo rahoittaneet lentoyhtiötä miljoonilla euroilla sillä seurauksella, että koko yhtiö tulee osaksi Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöitä.

Kaupunkiyhtiöissä on syytä miettiä tarkkaan, mihin saakka se tukee tappiollista lentoliikennetoimintaa.

Kaupungin budjetista lisätukea ensi vuodelle tuskin tulee.

Luottamusmiehille on entistä vaikeampi perustella, miksi pitäisi kauhoa hupenevia verovaroja yritystoimintaan, joka on kaukana kunnallisista perustehtävistä.

Kirjoittaja:
Jyrki Nuottimäki