Kivikauden asutuksen jäänteet kaivetaan talteen Munterossa

Museovirasto teettää ja Lappeenrannan kaupunki kustantaa arkeologisen kaivauksen Ruoholammen laajenevalla asuinalueella. Saimaan muinaisrannan asukkailta jäi maaperään ainakin ruukunpalasia.

LAPPEENRANTA. Arkeologien ja alan opiskelijoiden tiimi aloitti maanantaina kenttätyöt kivikautisella asuinpaikalla Lappeenrannan Munterossa.

Museoviraston järjestämässä kaivauksessa muinaisjäännökset otetaan tai kirjataan maaperästä talteen Ruoholammen laajenevan nykyasutuksen alta.

– Niin tarkkaan kuin annetussa ajassa ehditään, kertoo kaivauksen johtaja, filosofian lisensiaatti Petro Pesonen.

Aikaa on vajaat kolme viikkoa ja työmaata runsaat sata neliömetriä.

– Kaavassa on tässä kohdassa kortteli numero 117, Pesonen kertoo.

Maastossa on toistaiseksi metsää, johon kaivausalueet on raivattu. Lähellä ovat Ruoholampi ja Järviniitynsuo.

5 900-5 400 vuotta sitten paikka oli Saimaan rantaa. Ruoholampi ja Järviniitynsuo ovat jäänteitä Saimaan lahdesta, jonka rannalla muinaissuomalaiset asuivat ainakin kesällä.

– He tulivat tähän, koska vesi oli lähellä, ja vesi houkutteli myös saaliseläimiä. Lisäetuna olivat kuiva maaperä ja lämmin paikka, etelään avautuva ranta ja pohjoispuolella harju, Pesonen kertoo.

Saimaan muinaislahden rannalla oli kivikaudella asutusta ainakin puolen kilometrin matkalla. Asutuksen jäänteinä Munterosta on löytynyt saviruukun palasia 1950-60-luvulta alkaen.

– Parasta on, että kivikautisille asuinpaikoille ei tehdä mitään. Rakennushankkeiden takia tiedossa olevat paikat kuitenkin kaivetaan.

Tämän kesän kaivauspaikalla Munterossa tehtiin viime ja toissa kesänä koekaivauksia. Niissä löytyi ruukunpalasia, joista asutus on voitu ajoittaa.

– Ne ovat tyypillistä kampakeramiikkaa.

Pesosen mukaan kaivauksessa on mahdollista löytää myös muun muassa saaliseläinten palanutta luuta ja erilaisia kivimateriaaleja: kvartsia, liusketta, piitä ja iskoksia.

– Mielellään löytäisi myös rakenteita, jotka ovat asuntojen jäänteitä.

Pesonen pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että tämän kesän kaivauspaikalla olisi ollut ympärivuotista kiinteää asutusta.

– Asutuksen pohjat näkyvät yleensä painanteina jo maan pinnalla.

Kaivaus jatkuu 9. elokuuta saakka, ja sen kustannuksista vastaa Lappeenrannan kaupunki.

KUVATEKSTI

MIKA STRANDÉN

Munteron kaivajat tutkivat maaperän 30-40 sentin syvyyteen. Tutkittavana on kaikkiaan runsaat 100 neliömetriä.

Kaivauksen johtajan Petro Pasasen mukaan Munterossa tiedetään olleen muinaisasutusta ainakin puolen kilometrin matkalla Saimaan muinaisrannalla.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen