PAULA TAIPALE
LAPPEENRANTA. Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) liputtaa kotihoidon tuen Lappeenranta-lisän puolesta.
Lappeenranta-lisä tulee uudestaan lautakunnan käsiteltäväksi loppuvuonna. Kotona lapsiaan hoitaville maksettavan lisän kanssa on soudettu ja huovattu. Kopra ei lähde arvailemaan lautakunnan kantaa etukäteen. Hän haluaa tuen säilyvän ja sen suuruuden pysyvän ennallaan.
– Toivon, että sitä saadaan kehitettyä niin, että työssäoloehto poistuu.
Ehdon poistaminen maksaisi vuodessa 400 000 euroa ja lisän piiriin pääsevien lasten määrä tuplaantuisi 450:een.
– Päivähoidolle pitää olla vaihtoehto. Lisä lisää Lappeenrannan houkuttelevuutta lapsiperheiden asuinpaikkana. Jos päiväkotipaikkoja saadaan vähennettyä, se maksaa itseään takaisin, sanoo Kopra.
Nykyiset sopimukset täytetään joka tapauksessa loppuun asti.
Kasvatus- ja opetuslautakunta pohtii säästöjä ja muotoilee kouluverkkoa uudelleen tänä syksynä.
Kasvatus- ja opetustoimen tulee säästää syksyllä odotettua vähemmän. Palkankorotukset eivät toteudu täysin, joten kulut nousevat kaksi prosenttia. Budjettiraami puolestaan nousee vain 1,1 prosenttia, joten säästettävää on puoli miljoonaa euroa. Säästökohteista ei vielä ole suunnitelmaa.
– Suurin osa säästöistä kaatuu opettajakunnan harteille, sanoo Kopra.
– Varmaan joudutaan puuttumaan opetusresursseihin, mahdollisesti ryhmäkokoon, ehkä kouluruokailuun.
Lappeenrannan koulujärjestelyitä pohditaan syksyllä. Kasvatus- ja opetustoimi on kiinnostunut Pohjolankatu 23:n kiinteistöstä, eli Saimaan ammattikorkeakoulun Kimpisen kampuksesta.
Kiinteistön saaminen käyttöön tekisi Armilan koulun peruskorjauksen tarpeettomaksi.
– Pohjolankatu on lupaava konsepti, mutta en osaa sanoa, olisiko se täydellinen, sanoo Kopra.
Kiinteistön sopivuutta kasvatus- ja opetustoimelle selvitetään kesän jälkeen. Kimpisen koulun lopettaminen siirtyi eteenpäin Armilan koulun lykkääntyneen remontin takia. Jos Pohjolankatu 23:sta päästään sopimukseen, tarkastellaan kouluverkkoa taas uudelleen.
Tällä valtuustokaudella panostetaan venäjän kieleen. A2-venäjän suosio räjähti viime keväänä, kun aiemman parinkymmenen oppilaan sijaan sen valitsi 125 oppilasta. Kopra arvelee, että venäjästä kiinnostuneiden määrä saattaa vielä vähän lisääntyäkin.
– Tämä on hyvä alku.
– Kaupungin kannalta tämä on hyödyllistä, mutta jos haluaa olla edelläkävijä, kannattaa opiskella kiinaa, espanjaa.
Lappeenrannassa näiden kielten opetusta ei peruskouluissa ole näköpiirissä ainakaan tällä valtuustokaudella.
Lukioon pyrkivien määrän väheneminen huolettaa Kopraa. Ammattikoulutuksen tähti on nousussa.
– Pitäisi löytää keskitie, että viisari ei aina olisi toisessa laidassa, Kopra sanoo.
Hän muistuttaa, että yleissivistävä lukio ei sulje pois vaihtoehtoja. Lukiot eivät markkinoi itseään, ammattikoulut puolestaan mainostavat televisiossa.
– Tätä pitäisi lukiopuolella pohtia, sanoo Kopra.
Oppilashuolto siirtyy ensi vuoden alussa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hoitoon.
Kopran mukaan muutos ei vaikuta oppilashuoltoon, ainakaan heikentävästi.
Valtuustokauden aikana esillä on myös erityisopetuksen muutos. Uusi laki tähtää erityisoppilaiden määrän vähentämiseen varhaisella tehostetulla puuttumisella.
– Se kysyy lisää resursseja, mutta en osaa sanoa, paljonko, Kopra sanoo.
Valmisteilla oleva strategia korostaa vanhempien vastuuta lasten ensisijaisena kasvattajana. Kopra painottaa koulun ja päiväkodin yhteistyötä vanhempien kanssa.
– Koulu ja päiväkoti eivät ole päävastuussa lasten kasvattamisesta, Kopra korostaa.
KUVATEKSTI
PEKKA HÖLKKI
Lappeen päiväkoti Ruoholammella avautuu kesän lopussa. Viereen kaavaillulle Lappeen koululle ei ole vielä valtion rahoitusta, joten rakentaminen ei ala ainakaan pariin vuoteen, viittilöi Jukka Kopra.
JUKKA KOPRA
42-vuotias
Puoluekanta: kokoomus
Toimitusjohtaja, yrittäjä Tietokoura Oy Naimisissa, neljä lasta Kokoomuksen jäsen vuodesta 1982, Lappeenrannan kunnallispolitiikassa mukana vuodesta 1989, koulutuslautakunnan puheenjohtaja 1996-2000
KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA
toimitusjohtaja Jukka Kopra, pj (kok.), henkilöstösuunnittelija Veikko Malinen, vpj (sd.), professori Matti Alatalo (vihr.), farmaseutti Arto Johansson (kd.), kotiäiti Kirsi Jämsen (sd.), luomuviljelijä Anni Kekki (kesk.), lähihoitaja, ohjaaja Minna Kivimäki (kok.), sähköasentaja Jaakko Kokko (vas.), ajoneuvoasentaja Sanna Kujala (sd.), yrittäjä, toimitusjohtaja Marja-Leena Leppänen (ps.), sairaanhoitaja Vuokko Liimatta (sit.), opiskelija Aleksi Martikainen (kok.), yrittäjä, OMT-fysioterapeutti Jarmo Pulli (kesk.), myyjä Ulla Pyysalo (kesk.), kirvesmies Markku Timonen (sd.)