JYRKI NUOTTIMÄKI
LAPPEENRANTALAISET logistiikka-alan yritykset arvostelevat Itäisen tullipiirin säästöpolitiikkaa. Tulli supisti Mustolan tullauskeskuksen aukioloaikaa heinäkuun alussa.
Yrittäjiä jurppii erityisesti se, että aukioloaikaa leikattiin päivän loppupäästä kello 19:stä kello 16:15:een. Iso osa kuljetuksista tulee tullattaviksi kellonaikojen väliseen aukkoon.
– Kuljettaja ja auto seisovat tyhjänpanttina yön yli odottamassa tullausta, valittaa Lapveden Logistiikka Oy:n toimitusjohtaja Vladimir Desnitsa.
– Jos meille tulee purettava lasti myöhään iltapäivällä, se jää odottamaan aamua, koska tullilta on saatava purkulupa. Sitten odotellaan ja ihmetellään, kuka maksaa odottamisen ylimääräiset kustannukset, Desnitsa kuvailee ongelmaa.
Hänen pelkää tullin palvelurajoitusten johtavan siihen, että alan pienet toimijat joutuvat vähentämään väkeä tai siirtyvät asiakkaiden mukana muualle paremman palvelun perässä.
Yrittäjät ovat kirjelmöineet asiasta Tullille, mutta huonolla tuloksella. Tullipiiri ei aio perääntyä.
Vastauksessaan 22 yrityksen kirjelmään tullipiirin hallintopäällikkö Ossi Värri ja verotuspäällikkö Sari Bjong toteavat, etteivät aukioloaikojen rajoittamispäätökset koske yksinomaan Mustolan tullauskeskusta.
Itäinen tullipiiri on joutunut niukkojen määrärahojensa vuoksi tarkastelemaan kriittisesti myös muita toimipaikkojensa asiakaspalveluaikoja.
Selitykset eivät yrityksiä tyydytä. Logistiikka-alan yrittäjät pitävät supistuksia huonona asiana Lappeenrannan seudulle nykyisessä erittäin kireässä Venäjän liikenteen markkinatilanteessa. Muut toimipisteet saavat nyt kilpailuetua pitemmistä aukioloajoista. Esimerkiksi Kotkassa tullauspalvelu pelaa kello 23:een saakka.
– Yritykset kärsivät, jos emme pysty palvelemaan Lappeenrannassa kaikkia asiakkaita samalla tavalla kuin muissa tullauspisteissä, sanoo Geodis Wilsonin logistiikkajohtaja Harri Jussila.
– Tässä saattaa käydä niin, että venäläiset ottavat haltuunsa liikennettä ja vievät sitä muualle.
Varastokapasiteettia on tarjolla runsaasti raja-asemilla ja esimerkiksi Kotkassa, kun Venäjän liikenne on laantunut ja transitoliikenne on vielä suvantovaiheessa.
Saimaa Terminals East Oy:n Jenni Tervolinin mukaan heille supistukset eivät sanottavasti vaikuta, koska yrityksellä on valtuutetun vastaanottajan lupa, jolla varastoon tulevat toimitukset voidaan purkaa.
– Sen sijaan TIR-kuljetusten aukaiseminen illalla on ongelma. Tullikeskuksen sulkemisen jälkeen niitä ei enää terminaalissa saa aukaista. Se on tehtävä rajalla, mikä saattaa lisätä liikennettä ja ruuhkaa siellä.
Pienet logistiikkayritykset eivät valtuutetun vastaanottajan lupaa mielellään ota, koska siihen liittyvä tullivarastoinnin kotitullausluvan vakuussumma saattaa nousta Vladimir Desnitsan mukaan jopa kymmeniin tuhansiin euroihin.
– Meille niin suurien vakuuksien panttaaminen tullille ei ole mahdollista.
Eurohuolinta Oy:n toimitusjohtaja Markus Torvi ei ymmärrä valtion ja sen laitosten säästöpolitiikkaa.
Nykyisessä taloustilanteessa valtion palvelujen heikentäminen on nurinkurista, kun samaan aikaan yrityselämältä vaaditaan vastuullisuutta työpaikkojen turvaamisessa, hän sanoo.
– Tullauskeskuksen aukioloaikojen supistus heikentää palvelua. Asiakkaat kärsivät, koska odotusajat heikentävät kilpailukykyä. Jos alan yritykset menettävät isoja asiakkaita, niitä on myöhemmin hankala saada takaisin.
Eurohuolinnalle tullauskysymys ei ole iso asia, mutta Torven mukaan pienilläkin tulopuroilla on merkitystä, kun 17 työntekijän yritys yrittää pitää kiinni osaavasta henkilökunnastaan.
Vladimir Desnitsalla on sama tilanne. Hän murehtii seitsemän työntekijänsä kohtaloa, jos yritys menettää isoja asiakkaita muutaman väärässä kohtaa päivästä nipistetyn Tullin työtunnin takia.