Kuukausi: elokuu 2009

LAPPEENRANTA. Keijo Postareffin ajatus on kuljettaa vammaisia heille soveltuvalla aluksella Saimaan vesistöalueella.Aluksen tarkoitus on tarjota liikuntavammaisille ja muille erityisryhmille mahdollisuus viettää aikaa laivalla ja Saimaalla. Laivan ohessa olevalla lautalla matkustajat voivat kalastaa.Postareff on tehnyt tätä laivaa jo 15 vuotta. Mies on kerännyt tarpeita milloin mistäkin.- Moottorin ostin Hollolasta.Postareff itse kutsuu Maija-laivaansa tukialukseksi. Sen pituus on 31 ja leveys seitsemän metriä.Postareff on tehnyt aluksen yhteyteen yhdistetyn onki- ja pelastuslautan.- Siinä on omat loossinsa pyörätuoleja varten. Tulipalon sattuessa siihen voi evakuoida matkustajat turvallisesti.Onki- ja pelastuslautta on varustettu perämoottorilla.POSTAREFF tarvitsee varoja toiminnan aloittamiseen. Rahaa vievät muun muassa laivan telakointi, loppuunvarustelu ja rekisteröinti.Mies etsiikin tällä hetkellä kummeja, jotka tukisivat toimintaa rahallisesti. Ensimmäiseksi kummiksi lupautui Auto-Sunin toimitusjohtaja Tapani Suni.Postareff kertoo tehneensä laivan palkka- ja eläketuloillaan.Postareff sanoo, että laiva on varattu ensisijaisesti kummitoimintaan osallistuville. Muutkin laivalle toki pääsevät.- Rekisteröin aluksen vähintään noin viidellekymmenelle ihmisille.Kummitoiminnan lisäksi yhdistys ottaa vastaan kertalahjoituksia.Postareff on ollut asian vuoksi yhteydessä Merenkulkulaitokseen jo vuosia. Miehen mukaan se on näyttänyt vihreää valoa.Toiminta on tarkoitus aloittaa ensi keväänä.LAIVANRAKENTAJAN lähipiirissä ei ole vammaisia.- Näin Savonlinnassa vuonna 1991, kun pyörätuolissa olijaa nostettiin kuorma-auton nosturilla laivaan. Tuli sade ja avustajat heittivät pressun pyörätuoliasiakkaan päälle ja menivät sisään. Puolen tunnin kuluttua sanoin laivan kipparille, että tuo onneton kastuu pressun allakin. – Kippari vastasi, että laivat ei ole tehty vammaisia varten. Sanoin silloin, että historia tulee osoittamaan, että teen ihmisarvoisen kuljetuksen Saimaalle. Lisäksi, olen varmaankin koulukiusattu. Siitä kai tulee empatia heikompia kohtaan.Postareff on tehnyt laivoja jo kolmekymmentä vuotta. Maija on hänen neljäs aluksensa. Maija-nimi on Postareffin kunnianosoitus ihmissuhteelle. Mies teki kaksi laivaa Maija-Liisan kanssa. Lisäksi Postareff suunnittelee jo seuraavaa alusta. Zonk-nimellä aloitettavasta laivasta on jo pienoismalli valmiina.- Pienoismallin tekeminen on yhtä isotöinen kuin oikeankin teko, seitsemänkymppinen Postareff naurahtaa.Kuka? Keijo ”Kepe” Postareff. Asuu Lappeenrannassa tyttärensä luona. Tehnyt laivoja omalla kustannuksellaan 30 vuotta. Työskennellyt Norjassa öljytuotealalla. Työskennellyt Suomessa muun muassa myyntimiehenä ja laserterapeuttina. Haluaa aloittaa ensi keväänä liikuntavammaisten ja erityisryhmien kuljettamisen Saimaalla. Saimaan vammaisalusyhdistyksen kotisivu on verkko-osoitteessa www.personal.inet.fi/yhdistys/kepe/

Lappeenrannan Urheilu-Miesten kolmiloikkaaja kilpaili kipeänä kartuttaakseen harjoitusbudjettiaan EM-kisavuodelle.

Ojavedet kuljettavat runsaasti ravinteita etenkin Maaveteen, Lavikanlahteen, Koneenselälle ja Jokilahteen. Pena Saukkonen vertaa rehevimpien ojien pitoisuuksia jätevedenpuhdistamojen päästöihin.

Sisäilmaselvitys vahvisti seinien laajat vauriot. Torstain valtuustoseminaarissa päättäjien on otettava selkeästi kantaa rakentamisratkaisuihin.

Painiharrastuksella on taas vakaa jalansija Lappeenrannassa. Aloittelijoille paini tarjoaa tilaisuuden oppia voimistelun, voimailun ja kontaktilajien perustaitoja.

Kaikki kuuluvat kyläyhdistykseen. Kyläkammarin tarpeet odottavat pressun alla.

PARIKKALA Tarnalan kyläläiset eivät luovuta, eikä luovuta kyläyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Kokkonen, 71. Hän on ollut yhdistyksen johtotehtävissä 30 vuotta, vaikka välillä jo yritti saada tehtävän toisille.Kokkonen palkittiin Vuoden kylätoimijaksi. Häntä luonnehditaan pitkän linjan kyläaktiiviksi, talkoomieheksi, vastuunkantajaksi ja juhlamieheksi. Hän on kannustanut myös muita lähtemään mukaan yhteisiin toimintoihin.Parikkalassa, entisen Saaren kunnan alueella sijaitsevasta kylästä lähtivät kaupat, pankki, posti ja koulu, mikä ravisutti kyläyhdistyksen toimimaan. Koulurakennuksen osti kymmenen kyläläistä sekä kyläyhdistys pienellä siivulla.– Jos koulutalo olisi menetetty, se olisi ollut kuolinisku kylälle, Kokkonen tuumii.Nyt koulu palvelee kyläläisten kylätupana ja harrastetilana, ja siellä toimii pitopalveluyrittäjä. Pihaan on juuri saatu valmiiksi hakevarasto talon lämmitystä varten, sekä ulkoilmateatteri nousevine penkkiriveineen, kaikki talkootyönä.Näytelmäharrastus oli kylällä voimissaan parikymmentä vuotta sitten, nyt siihen haetaan uutta puhtia, kenties yhdessä naapurikylä Mikkolanniemen kanssa. Kokkonen on itsekin näytellyt.Kyläpäällikkö haluaa näyttää kylän kauneimman paikan, Kuposenmäen, josta avautuu huikeat näkymät Pien-Rautjärvelle ja kaukaisille mäentörmille. Edessä on laatokankarjalaista maisemaa mäkineen, lehtoineen ja peltoineen. Tämä on valittu takavuosina valtakunnalliseksi kulttuurimaisemaksi. Korkeimmalle paikalle kyläläiset ovat puuhanneet hienon kodan, jossa voi retkeillä ja paistaa makkaroita. Retkireitit ja ladut on tehty ja kunnostettu yhteisvoimin.Uutena Leader-rahoitteisena hankkeena on perusteilla vanhusten kerho. Maalle asumaan -projekti on tuonut pari talonrakentajaa. Kylässä on pari sataa asukasta, ja kesäasukkaat päälle.Monivuotisena tavoitteena on ollut saada kylälle uimaranta, mutta hanke kangertelee juridisten kiemuroiden ja valitusprosessien takia. Toivottavasti lopulliset päätökset saataisiin pian, Kokkonen huokaa.

Harmaaksi eminenssiksi kutsuttu Hannu Äikäs uskoo edelleen demokratiaan ja EU-hankkeiden siunauksellisuuteen.

Uudet myymälät aloittavat ensi vuoden alkupuolella.

Vastojen vienti Saksaan toteuttaa suomalaisten metsäpatruunoiden märimmät unet. Raaka-aine on ilmaista eikä tuloista tarvitse maksaa veroja. Etelä-Karjalan nuorisoseuroille vastakaupat ovat olleet tärkeä tulonlähde jo parin vuosikymmenen ajan.