LAPPEENRANTA. Vastustustajan selkä mattoon ja oma käsi kohti kattoa. Lappeenrannan Työväen Urheilijoiden 80-vuotisjuhlakilpailun toiseksi pienimpien sarjassa, 10-vuotiaissa ja 29-kiloisissa paininut Anni Hyrkkänen oli yksi kotiseuran ilopillereistä Kourulan liikuntahallissa lauantaina.
LrTU:n painijaoston vetäjällä Ilkka Lehikoisella riitti puuhaa, sillä kotikisojen 42 painijasta kymmenkunta oli oman seuran lapsia ja nuoria.
LrTU:n painitoiminta pomppasi horroksesta täyteen kuhinaan 2000-luvun alussa, kun lisenssipainijoiden määrä hyppäsi kymmenestä vuoden 2007 huippulukemaan 82.
– Juuri nyt lisenssipainijoita on 42, mutta määrä nousee syksyn mittaan noin kuuteenkymmeneen, kun uusi painikoulu alkaa, Lehikoinen kertoo.
LrTU:n tämän hetken ykkösvääntäjä on Lari Hirvi, joka kuitenkin joutui jättämään ottelemisen juhlapaineissa väliin kuumeilun vuoksi.
Hirvi on kreikkalais-roomalaisen painin 17-vuotiaiden hallitseva Suomen mestari sarjassa 65 kiloa. Viimeksi Hirvi oli tulessa heinäkuun puolivälissä Saksan Greifswaldissa järjestetyissä kansainvälisissä paineissa, jossa nuorukainen oli 69-kiloisten kakkonen.
LrTU:n kasvatti muutti vuosi sitten Kotkaan, jossa toimiva painitalli mahdollistaa tehokkaan harjoittelun ammattikoulussa opiskelun rinnalla.
Hirven lisäksi LrTU:n kilparyhmän pisimmälle ehtineet jäsenet ovat Severi Lehikoinen (16v, 85kg), Riku Liikkanen (15v, 73kg), ja Aleksi Hyrkkänen (14v, 45kg).
– Sitten tuleekin kolmen vuoden rako ennen seuraavaksi nuorimpia kilpailijoita. Juuri näiden rakojen syntymisen ehkäisemiseksi aloitamme uuden painikoulun joka vuosi, Lehikoinen kertoo.
LrTU:ssa harrastajat on jaettu neljään ryhmään. Nassikkapainin nuorimmaiset ovat nelivuotiaita, painikoulu ykköseen pääsee seitsenvuotiaat ja painikoulu kakkoseen kymmenvuotiaat.
Kilparyhmään siirtyvät 15-vuotiaat, mutta myös innokkaimmat nuoremmat painijat.
– Nassikkapainissa on paljon leikkiä ja erilaisia pelejä. Pääpaino on yleisen motoriikan kehittämisessä ja koordinaatioharjoittelussa, eli teemme kuperkeikkoja, kärrynpyöriä ja erilaisia hyppyjä, Lehikoinen valaisee.
Painin alkeissa ensimmäinen ja tärkein opittava juttu on konktaktiin tottuminen.
– Monella lapsella on suuri kynnys koskettaa kaveria, joten alkeissa opetellaan otteita ja pyöritetään toisia.
Paini on läheistä sukua voimistelulle, mikä näkyy lasten taidoissa muutaman vuoden harrastamisen jälkeen.
– Lahjakas painija on etevä permantoliikkeissä ja pystyy tekemään liikesarjojakin.
Kilpailut ovat kontaktilajeissa kenties tärkein opinahjo. Voittamisen ja häviämisen hyväksyminen on monille hankala pala sisäistettäväksi. Painin suurin pudokkaiden ikäryhmä onkin jo noin 12-vuotiaissa.
– Yleensä kovapäisimmät kilpailevat pisimpään, eikä välttämättä lahjakkaimmat. Häviäminen muodostuu monille stopiksi. Kilpailumenestys on motivoiva tekijä, vaikka kamppailulajeissa välillä voittaa ja välillä häviää, Lehikoinen sanoo.
– Rahanpuutteeseen harrastus ei lopu. Paini on halpa laji.
Painikoulun info- ja ilmoittautumistilaisuus 31. elokuuta Lappeenrannan urheilutalon painisalissa klo 17. Mukaan mahtuvat kaikki vähintään 4-vuotiaat tytöt ja pojat. Samaan aikaan myös entisten painijoiden ilmoittautuminen.
KUVATEKSTI
PEKKA HÖLKKI
Lappeenrannan Työväen Urheilijoiden Anni Hyrkkänen (yllä) selätti Varkauden Tarmon Lalli Hyvösen alta aikayksikön.