Lemiläisyys taipuu kansien väliin

Yltiöperinteinen Lemi ja modernisoituva Suomi kohtasivat Kuukanniemessä 1970-luvulla. Pitäjänhistoria ilmestyy joulukuussa.

ETTI KANTOLA

LEMI. Lemiläisyys kohtasi yhden suurimmista haasteistaan aivan viime vuosikymmeninä. Tätä mieltä on Lemin pitäjänhistorian vastaava kirjoittaja Anu Talka. Talka tuntee Lemin hyvin, kunta on hänen kotipaikkansa.

Lemiläisen perinteisen elämän ja modernisoituvan suomalaisen elämän kohtaaminen tapahtui Lemillä vasta 1970-luvulla.

Siihen saakka maalaispitäjässä oli elänyt joukko hyvin samantyyppistä elämää eläviä, saman henkisiä ja varallisuudeltaan samankaltaisia ihmisiä. Lemi oli pitkään itsenäisten pientilallisten pitäjä, jossa joukosta erottui lähinnä pappi.

Toistensa kaltaisista koostuvassa yhteisössä syntyi vahva paikallisidentiteetti, ja muutosvastarinta oli voimakasta.

– Lemillä suhtauduttiin uutuuksiin epäillen. Uudet asiat tehtiin, jos laki vaati. Jos vaatimus perustui vapaaehtoisuuteen, asia jäi tekemättä, Talka kuvaa.

Vuosikymmeniä jatkunut muuttotappio pakotti 1970-luvulla suunnittelemaan Kuukanniemen asuinalueen. Yhä, poikkeuksellisen pitkään, maataloudesta elänyt kunta ei olisi tullut toimeen ilman uutta väestöä. Alueelle muutti toisen maailman edustajia, kaupungissa työssä käyvää väkeä, joka halusi asua taajamassa.

– Niiden ihmisten kotouttaminen on koko historian suurimpia haasteita.

Aluksi kuukanniemeläiset olivat kuukanniemeläisiä, joita kaikki vanhat lemiläiset eivät lemiläisiksi hyväksyneet.

– Nyt kotouttaminen on onnistunut, he ovat sekä kuukanniemeläisiä että lemiläisiä. Muukin Lemi on tänä aikana muuttunut.

Anu Talka sanoo, ettei paikallisidentiteetti rakennu hallinnollisten rajojen mukaan. Kuntaliitokset eivät ole vieneet lauritsalalaisuutta tai joutsenolaisuutta. Siksi identiteetistä ei kannata olla huolissaan, vaikka rajat siirtyisivät.

TAIKALYHDYN KOKOELMAT

Pekarin kauppa palveli lähinnä maitotilallisista koostuvan pitäjän väkeä vuonna 1911. Vielä 1970-luvulle Lemille vei vain erittäin mutkainen, navettaa kiertävä hiekkatie.

Lemin Eskojen ja suojeluskunnan voimistelujoukkue voitti suojeluskuntien suomenmestaruuden vuonna 1930. Joukkueessa olivat Emil Tuuliainen (vas.), Uuno Nisonen, Eino Olkkonen, Niilo Vilhu, Uljas Hovi, Väinö Hovi, Viljo Tuuliainen, Ensio Tuuliainen ja Erland Olkkonen.

LEMIN PITÄJÄNHISTORIA

Lemiläisten tarina esihistoriasta nykypäivään.

Teoksen teema on lemiläinen identiteetti.

Kustantajat Lemin kunta ja kotiseutuyhdistys, toteuttajana Postuumi-yhtiö.

Kuusivuotinen urakka on loppusuoralla, 512-sivuinen teos julkaistaan 6.12.

Ennakkotilauksia toivotaan, listoja muun muassa liikkeissä, tapahtumissa ja kunnanvirastossa.

Kirjoittaja:
Etti Kantola