Categories
Artikkelit

Vuoden kylä Koitsanlahti kunnostaa yhteistä puuharantaa

Kaikki kuuluvat kyläyhdistykseen. Kyläkammarin tarpeet odottavat pressun alla.

PARIKKALA. Koitsanlahden kylältä löytyy yhä puhtia. Kyläläiset ovat järjestäneet yhteistä puuhaa ja uusia suunnitelmia muhii. Kyläyhdistyksen aktiivisuus, kyläsuunnitelma sekä tilakohtainen maisemanhoitosuunnitelma olivat vaikuttamassa, kun Koitsanlahti valittiin vuoden eteläkarjalaiseksi kyläksi.

Koitsanlahden identiteetin keskus on edelleen vanha lahjoitusmaahovi rakennuksineen, piiskuupetäjineen, kärsimyskivineen ja tarinoineen. Komea koulu oli ennen kylän sykkivä sydän, mutta se suljettiin ja on yksityiskäytössä. Hovin ranta, entinen leirintäalueen alue on nyt vuokrattu kunnalta 30 vuodeksi kyläläisten käyttöön.

Kyläläiset ovat rakentaneet sinne grillikatoksen, uimakopin, matonpesupaikan ja kunnostaneet saunarakennusta. Ranta on ollut kyläläisten ja turistien tiiviissä käytössä.

Suunnitteilla on ollut myös kylätuvan rakentaminen, mutta suunnitelmia on nyt järkiperäistetty alkuperäistä pienemmäksi. Kylän yhteinen tila on tarkoitus rakentaa olemassaolevan saunan yhteyteen. Siihen uskotaan voimavarojen riittävän. Rakentamisen on määrä alkaa vielä syksyn mittaan.

Koitsanlahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ahti Kämäräinen huomauttaa, että kylällä ei ole asumattomia taloja. Kyläläisiä on reilut pari sataa, talouksia on satakunta ja vapaa-aikana kesäaikaan asuttuja talouksia on saman verran. Lapsiperheitäkin on, mutta koulujen jälkeen monet nuoret muuttavat työn perässä pois. Koitsanlahti on ollut Simpeleen luontevaa työssäkäyntialuetta, mutta tehdaskaan ei enää työllistä entiseen malliin.

Kaikki kyläläiset kuuluvat kyläyhdistykseen. Se on takavuosina järjestänyt toimintaa laidasta laitaan: vanhojen valokuvien, käsitöiden ja taulujen näyttelyitä, kuutamohiihtoja talkootöinä tehdyllä ladulla, rantakalailtoja ja mölkynpeluuta. Mölkky vetää edelleen, myös nuoria.

Kämäräinen esittelee talkoilla hommattua lautapinoa, jossa on tarpeet kokoontumistilaa varten. Rahaa on nuukasti ja lainaa ei haluta ottaa.

Kyläsuunnitelma tehtiin vuonna 2004 Leader-rahoituksella. Kämäräisen mukaan sitä on seurattu soveltaen ja päivittäen. Edellisellä vuosikymmenellä tehtyä maisemasuunnitelmaa on puolestaan noudatettu perinnemaisemien säilyttämiseksi, joskin toteutus on ollut maanomistajien vastuulla. Maisemat ovat karjalaista vaihtelevaa järvi-, pelto-, metsä ja harjumaisemaa. Kylän vahvuuksiin kuuluu Simpele-järvi sekä Kuutostien ja rajan läheisyys. Laajakaistayhteydet on huolehdittu kuntoon kärkijoukossa.

Maakunnan Vuoden kylän valitsi Etelä-Karjalan Kylät -yhdistyksen hallitus sille jätettyjen hakemusten ja esitysten pohjalta. Alueilla palkittujen kylien joukosta Suomen kylätoiminta valitsee valtakunnallisen Vuoden kylän. Etelä-Karjalassa kunniamaininnan sai Luumäen Heikkilän kylä, jossa asukkaiden kokoontumistila Toimitupa sekä sen ympärillä tapahtuva toiminta katsottiin esimerkilliseksi.

Kirjoittaja:
Ilkka Pohjalainen