SARI PULLINEN
HELSINKI. Oman näytelmän harjoitukset pitävät kirjailija Teemu Kaskista vielä pari viikkoa Helsingissä. Mutta heti ensi-illan jälkeen hän pääsee irrottautumaan Joutsenon-kotiin, mökkiin, jonka osti viime kesänä. Siellä odottaa keskeneräinen remontti.
Kaskista viedään nyt moneen suuntaan. Syktyvkarin piru -näytelmän harjoitukset KokoTeatterissa ovat vielä kesken, ja esikoisromaani Sinulle, yö on juuri ilmestynyt.
Sota- ja rakkausromaani on otettu hyvin vastaan. Sen enempää kirjan tyylilaji kuin aihepiirikään eivät ole tavanomaisia. Ensinnäkään lukija ei välttämättä saa selvää, onko kertoja tosissaan. Toiseksi itse tarina on eräänlainen suomalaisten kollektiivinen märkä uni: Suomi on hyökännyt Norjaan.
Se, että Suomi hyökkäisi johonkin, on täällä salainen toive, ja toisaalta silkka mahdottomuus, sillä Suomihan on aina ollut historian ajopuu, Kaskinen ironisoi.
Romaanin näkemys sodankäynnistä juontaa suoraan aikamme arvoista. Kun yksilöllisyyttä ylistävän yhteiskunnan parhaat voimat sotivat, he eivät toteuta talvisodan kaveria ei jätetä -henkeä, vaan koristelevat kypäränsä persoonallisin iskulausein ja pelastavat vain oman nahkansa.
Vanhasen hallituksen kausi on ollut ja on epäyhteisöllisyyden ja egoistisuuden aikaa. Jokainen on omillaan. Olen vakuuttunut siitä, että jos nyt joutuisimme sotaan, se menisi kutakuinkin kuvaamallani tavalla.
Irtisanomisia tapahtuu koko ajan. Tässä romaanissa ne vain suoritetaan luodilla. Sitä paitsi olisi törkeää ja moraalitonta kuvata sota ihanteellisena asiana. Sotahan on julma ja moraaliton.
Kaskinen yhtyy romaanissaan niiden ääneen, jotka julistavat yhtenäiskulttuurin olevan ohi. Suomalaisia ei hänestä yhdistä enää mikään muu kuin satunnaiset olosuhteet. Ketään ei kiinnosta toisen tausta, kukin tekee itse oman identiteettinsä. Suorimmin sen lausuu Jari Sarasvuo: pinta on kaikki.
Kaskinen sanoo, että Suomea myydään pala palalta, eikä hän ymmärtää sitä tai päättäjiemme hampaattomuutta.
Suomessa on kaikki kaupan, ja vielä sanotaan, ettei vaihtoehtoa ole. Yleisradion lähetysverkko myytiin. Sekin on jo tajuttu, että se oli virhe. Kohta myydään kantaverkko. Ei puhettakaan, että vastustaisimme sitä. Jos vaikka saksalaiset haluavat ostaa rautatiemme, me tottelemme vaan, Kaskinen puhkuu.
Romaanissaan hän panee Suomen tekemään ihan oman ratkaisunsa, vaikka sota ei ehkä olekaan poliittisesti korrekti suunta.
Mutta arvomaailma ei ole vinossa ainoastaan Suomessa.
Ajasta puuttuu jotakin tärkeää, jota ihminen tarvitsisi. Sitä etsitään sitten nationalistisesta aatteesta tai hyökkäyssodista, kuten Jugoslaviassa tai Yhdysvalloissa. Ja jostain syystä ne koulupojatkin ihmisiä tappavat, Kaskinen huomauttaa.
Hänen romaanikäsikirjoituksensa valmistui pienissä pätkissä reilussa vuodessa, samoihin aikoihin kuin ensimmäinen näytelmä Rauhan ruhtinas vuonna 2006. Aiemmin proosan kirjoittamisen kynnys tuntui Kaskisesta ylittämättömältä, niin suuri oli kunnioitus romaanikirjailijoita kohtaan.
Kaskinen kirjoittaa lyyristä romaanikieltä. Se oli tietoinen valinta.
Minua kyllästytti suomalainen kalikkaproosa. Ja halusin, että naisetkin tykkäävät.
Työpöydällä on oman tuotannon lisäksi käännöstöitä englannista ja venäjästä.
Jos Joutsenosta olisi suora yhteys maailmaan, minun ei tarvitsisi olla Helsingissä ollenkaan. Täällä ovat käännöshommat ja muut työt, ja ne vaativat toisinaan läsnäoloa.
KUVATEKSTI
VEIKKO SOMERPURO/WSOY
Kaikenlaisia kissanristiäisiä tässä on viime aikoina tullut oltua. Mutta olen ajatellut, että ihminen on esikoiskirjailija vain kerran elämässään, Kaskinen hymähtää.
Teemu Kaskinen
Syntynyt 1976 Joutsenon Korvenkylässä, asuu Helsingissä ja Joutsenon Honkalahdessa.
Kirjailija, slaavilaisen filologian maisteri
Harrastaa liikuntaa sen, minkä tulehtunut polvi antaa myöten, yleistä kulttuurihöpinää kuten elokuvia, teatteria ja kirjoja sekä kaljanjuontia ystävien kanssa.
Näytelmät Rauhan ruhtinas (kantaesitys Lappeenrannan kaupunginteatterissa -07), näytelmä Anna minun rakastaa vähemmän (Teatteri Jurkka -07), Näytelmä Syyttäkää! Uhria! (Korjaamo -09), näytelmä Syktyvkarin piru (KokoTeatteri 18.9.2009)
Esikoisromaani Sinulle, yö (WSOY 2009)
Käännöksiä englannista ja venäjästä, uusimpana venäläinen lastenrunokokoelma (WSOY).