Bensainen maaperä epäilyttää Simolan vesitornista haaveilevia

Myötävirtaan-yhdistys haluaa ostaa vesitornin kyläläisten keskipisteeksi. Saastunut maaperä ei estä satunnaista käyttöä. Yhdistys pelkää, että se joskus tulevaisuudessa velvoitetaan maaperän puhdistukseen.

ILPO LESKINEN

LAPPEENRANTA. Simolan aseman vanha vesitorni seisoo jämäkästi bensaisella tontilla.

Seudulla toimiva Myötävirtaan-yhdistys on mitä halukkain ostamaan vesitornin kyläläisten käyttöön. Tontin likainen maaperä epäilyttää. Yhdistys ei tiedä, uskaltaako se ryhtyä kauppaan.

Myötävirtaan-yhdistyksen puheenjohtaja Esa Peltola kertoo, että yhdistys voitti Senaatti-Kiinteistöjen taannoin järjestämän tarjouskilpailun vesitornista.

Kauppa oli jo lähellä toteutumista, mutta maaperätutkimuksen tulokset ovat hidastaneet kaupan hierontaa.

SIMOLAN VESITORNIN tontilla on aiemmin toiminut kauppa bensiinin jakeluasemineen.

Senaatti-Kiinteistöjen teettämän maaperätutkimuksen mukaan bensasäiliön ympäristössä on kohonneita pitoisuuksia muun muassa sinkkiä ja lyijyä. Tontin myyjä ei ole halukas maaperän puhdistukseen.

YHDISTYS on suunnitellut vesitornista Simolan seudun kyläläisten kokoontumispaikkaa.

Peltola kertoo, että vesitorniin on koottu runsaasti vanhoja valokuvia, jotka esittelevät Simolan historiaa. Vesitornissa on järjestetty myös itsenäisyyspäivän tapahtumia.

Yhdistyksen ja kylätoimikunnan jäsen Helena Puustinen kertoo, että Simolassa käy joka kesä ihmisiä ympäri maata muistelemassa Simolan pommituksia.

Vesitorni on näkyvä muisto tästä ajasta, sillä pommituksen jäljet näkyvät ulkoseinissä.

TONTIN LIKAINEN maaperä ei estä vesitornin satunnaista käyttöä eikä tonttia tarvitse puhdistaa.

Ongelmana on Peltolan mukaan tulevaisuus.

Hän pelkää mahdollisuutta, että lainsäädäntö muuttuu siten, että Myötävirtaan-yhdistys velvoitetaan puhdistamaan vesitornin tontti.

– Tällainen mahdollisuus on epätodennäköinen, mutta kukaan ei voi varmasti taata, etteikö sellaista mahdollisuutta joskus tule. Yhdistyksellä on kova halu ostaa tontti, mutta maaperä epäilyttää, Peltola sanoo.

VESITORNIN ostaminen on kyläyhdistyksen taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa, sillä ostoon on saatu puolet EU-rahaa.

– Maaperän puhdistamiseen köyhällä yhdistyksellä ei ole mitään mahdollisuuksia, Simolan seudun kylätoimikunnan puheenjohtaja Simo Vainikka sanoo.

TAISTO VENÄLÄISELLÄ on vesitornista selvä kanta: se pitää kyläläisten omistukseen.

Venäläinen asuu Simolan asemalla entisessä rakennusmestarin talossa. Hän osti talon vuonna 2001 ja on asunut siinä vuodesta 1973.

Venäläisen talon lähistöllä liikkuu joka kesä sotahistoriasta ja Simolan pommituksista kiinnostuneita.

Simolan vesitorni on rakennettu vuonna 1932. Sen seinät vaurioituivat pommituksissa kesäkuussa 1944. Vesitornin ulkoseinät on pidettävä ennallaan.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen